Viisivuotiaan lapsen vanhemmat olivat menossa naimisiin. Lapsi hätääntyi ja sanoi hoitajalle: minne minä sitten menen, kun äiti ja isä menee sinne naimisiin? Lapset haluavat istua sylissä ja että heitä kuunnellaan - heillä on paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Varhaiskasvattajat viettävät suuren osan päivästä lapsen kanssa, he ovat silta aamun ja illan välillä. He ovat ihmisiä, joiden huomaan vanhemmat ovat uskoneet tärkeimmän osan itsestään. Ei ole mikään pieni asia, miten päiväkodit toimivat ja miten varhaiskasvattajat siellä jaksavat.
Julkisuudessa on jälleen puhuttu ylisuurista päiväkotiryhmistä, melusta ja levottomuudesta sekä henkilökunnan uupumisesta ja riittämättömyyden tunteesta. Varhaiskasvatuslakia uudistettiin tällä hallituskaudella, mutta lakiin jäi pahoja puutteita. Suurimpia ongelmia ovat henkilöstön liian vähäinen määrä, ylisuuret lapsiryhmät, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja lastenhoitajien joustavien täydennyskoulutusmahdollisuuksien puute.
Monet pitkään alalla työskennelleet lastenhoitajat ovat joutumassa umpikujaan uuden varhaiskasvatuslain sekä puutteellisten koulutuspolkujen takia. Seuraavalla hallituskaudella on varmistettava, että nämä kasvatustyön ammattilaiset saavat joustavan mahdollisuuden tarvittavan täydennyskoulutuksen hankkimiseen, eli mahdollisuuden pätevöityä lastentarhanopettajaksi. Suomella ei ole varaa siihen, että pitkään alalla työskennelleet lastenhoitajat ajautuvat työttömyyskortistoon. On kaikkien etu, että pitkään alalla työskennelleiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen mahdollistetaan myös jatkossa.
Vähemmän varhaiskasvattajia ja enemmän lapsia on huono yhtälö päivähoidossa. Se on kuitenkin ollut arkipäivää monessa päiväkotiryhmässä Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (aiemmin Perussuomalaiset) hallituskaudella tehtyjen varhaiskasvatuksen säästöpäätösten takia. Suurempi päiväkotiryhmä tarkoittaa vähemmän aikaa aikuisen kanssa, vähemmän tukea ja turvaa, vähemmän yksilöllistä opetusta ja vähemmän huomiota. Laadukas ja kaikkien saatavilla oleva varhaiskasvatus on yksi parhaimmista keinoista vähentää koulutuksen ja köyhyyden periytymistä, kaventaa tuloeroja sekä lisätä ihmisten hyvinvointia. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä. Nyt lasten hyvinvointi on laitettava etusijalle.
Anette Karlsson, sosionomi (AMK)
Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja
Päivi Niemi-Laine, puheenjohtaja
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Kirjoitus on julkaistu 4.3.2019 Uusimaassa.
Julkisuudessa on jälleen puhuttu ylisuurista päiväkotiryhmistä, melusta ja levottomuudesta sekä henkilökunnan uupumisesta ja riittämättömyyden tunteesta. Varhaiskasvatuslakia uudistettiin tällä hallituskaudella, mutta lakiin jäi pahoja puutteita. Suurimpia ongelmia ovat henkilöstön liian vähäinen määrä, ylisuuret lapsiryhmät, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja lastenhoitajien joustavien täydennyskoulutusmahdollisuuksien puute.
Monet pitkään alalla työskennelleet lastenhoitajat ovat joutumassa umpikujaan uuden varhaiskasvatuslain sekä puutteellisten koulutuspolkujen takia. Seuraavalla hallituskaudella on varmistettava, että nämä kasvatustyön ammattilaiset saavat joustavan mahdollisuuden tarvittavan täydennyskoulutuksen hankkimiseen, eli mahdollisuuden pätevöityä lastentarhanopettajaksi. Suomella ei ole varaa siihen, että pitkään alalla työskennelleet lastenhoitajat ajautuvat työttömyyskortistoon. On kaikkien etu, että pitkään alalla työskennelleiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen mahdollistetaan myös jatkossa.
Vähemmän varhaiskasvattajia ja enemmän lapsia on huono yhtälö päivähoidossa. Se on kuitenkin ollut arkipäivää monessa päiväkotiryhmässä Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (aiemmin Perussuomalaiset) hallituskaudella tehtyjen varhaiskasvatuksen säästöpäätösten takia. Suurempi päiväkotiryhmä tarkoittaa vähemmän aikaa aikuisen kanssa, vähemmän tukea ja turvaa, vähemmän yksilöllistä opetusta ja vähemmän huomiota. Laadukas ja kaikkien saatavilla oleva varhaiskasvatus on yksi parhaimmista keinoista vähentää koulutuksen ja köyhyyden periytymistä, kaventaa tuloeroja sekä lisätä ihmisten hyvinvointia. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä. Nyt lasten hyvinvointi on laitettava etusijalle.
Anette Karlsson, sosionomi (AMK)
Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja
Päivi Niemi-Laine, puheenjohtaja
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Kirjoitus on julkaistu 4.3.2019 Uusimaassa.
