Sosioekonomiset terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. THL:n tutkimuksen mukaan köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää eroja suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille saavuttamattomissa. Jos pienituloisuus liittyy työttömyyteen, ei tarjolla ole myöskään työterveyshuoltoa.
Sanna Marinin hallituksen tammikuussa julkaisemat toimet tasa-arvoisemman ja paremman sosiaali- ja terveydenhuollon eteen ovat ensimmäinen askel kohti terveyserojen kaventamista ja hoitojonojen lyhentymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on tervetullut uudistus, jota Suomi on odottanut kauan. Tänä vuonna demareiden johtama hallitus panostaa 70 miljoonaa euroa alueille, jotta ne voivat toteuttaa ohjelman viittä tavoitetta: 1) hoitoon pääsyn helpottaminen, 2) ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen, 3) laadun varmistaminen, 4) integraation vahvistaminen ja 5) kustannusten nousun hillitseminen. Tästä 70 miljoonan kokonaisuudesta Uusimaa saa todennäköisesti noin 17 miljoonaa euroa.
Terveyserojen kaventaminen parantaa yksilön hyvinvointia ja säästää yhteiskunnan rahoja. Suorat säästöt nousisivat useisiin miljardeihin euroihin ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä vähenisi noin 20 000:lla henkilöllä. Myös työllisyysaste kasvaisi. Terveyserojen kaventaminen on näin myös keskeinen työllisyyttä edistävä toimi. On kaikkien etu, myös varakkaiden, että terveyserot kaventuvat.
Vähävaraisten terveyden esteenä ei ainoastaan ole heikommat mahdollisuudet päästä lääkärin vastaanotolle, vaan myös tarvittavien lääkkeiden ja palveluiden ostaminen saattaa muodostaa ongelman. Joka kymmenes eläkeläinen kertoo jättäneensä ostamatta lääkkeitä tai menemättä lääkäriin viimeisen vuoden aikana, koska heillä ei ollut niihin varaa. Nyt kun tulevaisuuden sote-keskus-ohjelma vihdoinkin lähtee käyntiin ja hoitojonoja saadaan lyhennettyä on aika suunnata katse asiakasmaksuihin. Suomi tarvitsee asiakasmaksukaton, joka huomioi paremmin ihmisten tilanteen. Esimerkiksi hammashoito pitäisi sisällyttää kokonaisuuteen. Lisäksi olisi tärkeää kohtuullistaa asiakasmaksuja, joita korotettiin viime kaudella. Näkisin myös, että esimerkiksi hoitajakäynnit tulisi tehdä maksuttomiksi.
Anette Karlsson
Sanna Marinin hallituksen tammikuussa julkaisemat toimet tasa-arvoisemman ja paremman sosiaali- ja terveydenhuollon eteen ovat ensimmäinen askel kohti terveyserojen kaventamista ja hoitojonojen lyhentymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on tervetullut uudistus, jota Suomi on odottanut kauan. Tänä vuonna demareiden johtama hallitus panostaa 70 miljoonaa euroa alueille, jotta ne voivat toteuttaa ohjelman viittä tavoitetta: 1) hoitoon pääsyn helpottaminen, 2) ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen, 3) laadun varmistaminen, 4) integraation vahvistaminen ja 5) kustannusten nousun hillitseminen. Tästä 70 miljoonan kokonaisuudesta Uusimaa saa todennäköisesti noin 17 miljoonaa euroa.
Terveyserojen kaventaminen parantaa yksilön hyvinvointia ja säästää yhteiskunnan rahoja. Suorat säästöt nousisivat useisiin miljardeihin euroihin ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä vähenisi noin 20 000:lla henkilöllä. Myös työllisyysaste kasvaisi. Terveyserojen kaventaminen on näin myös keskeinen työllisyyttä edistävä toimi. On kaikkien etu, myös varakkaiden, että terveyserot kaventuvat.
Vähävaraisten terveyden esteenä ei ainoastaan ole heikommat mahdollisuudet päästä lääkärin vastaanotolle, vaan myös tarvittavien lääkkeiden ja palveluiden ostaminen saattaa muodostaa ongelman. Joka kymmenes eläkeläinen kertoo jättäneensä ostamatta lääkkeitä tai menemättä lääkäriin viimeisen vuoden aikana, koska heillä ei ollut niihin varaa. Nyt kun tulevaisuuden sote-keskus-ohjelma vihdoinkin lähtee käyntiin ja hoitojonoja saadaan lyhennettyä on aika suunnata katse asiakasmaksuihin. Suomi tarvitsee asiakasmaksukaton, joka huomioi paremmin ihmisten tilanteen. Esimerkiksi hammashoito pitäisi sisällyttää kokonaisuuteen. Lisäksi olisi tärkeää kohtuullistaa asiakasmaksuja, joita korotettiin viime kaudella. Näkisin myös, että esimerkiksi hoitajakäynnit tulisi tehdä maksuttomiksi.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 6.2.2020 Keski-Uusimaassa.
