Odotan esikoistani ja sen myötä vanhemmuuteen liittyvät tunteet, toiveet ja huolet ovat olleet mielessä - miten arki muuttuu, millainen tuleva lapsemme on ja miten onnistumme vanhempina. Olemme haaveilleet tulevasta, pohtineet miten päiväkoti- ja kouluarki sujuu ja millaisia harrastuksia tulevalla lapsellamme tulee olemaan. Samalla olemme olleet huolissamme - onko lapsemme terve ja miten suhtautuisimme siihen, jos häntä kiusataan. Kuten useimmat vanhemmat, myös me haluamme antaa lapsellemme parhaan mahdollisen tulevaisuuden.
Kodissamme keskustellaan lapsen tulevasta koulusivistyskielestä ja kirjoja hamstrataan hyllyyn, jotta uudelle perheenjäsenelle voidaan lukea iltaisin. Me voimme keskittyä näihin asioihin, koska olemme mieheni kanssa onnellisessa asemassa; meillä molemmilla on työ, korkeakoulututkinto ja olemme terveitä. Kaikilla ei ole yhtä hyvä tilanne. Työttömyys, palkkaköyhyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat saattavat maalata mustia pilviä tulevien vanhempien arjen ylle. Suomesta on jälleen tulossa maa, jossa ihmiset pysyvät siinä yhteiskuntaluokassa, mihin ovat syntyneet.
Vuonna 1987 ja 1997 syntyneiden seurantatutkimus osoittaa, että lapsuuden olosuhteet heijastuvat voimakkaasti aikuisuuteen. Uusin Pisa-tulos osoittaa, että perhetaustan vaikutus on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. Perinteisesti suomalainen peruskoulu on vähentänyt perhetaustasta johtuvia eroja, mutta näin ei näytä enää olevan. Huono-osaisten perheiden lapsilla on heikommat mahdollisuudet ponnistaa pois köyhyydestä ja matalasta koulutustasosta.
Tarvitsemme määrätietoisia toimia eriarvoisuuskehityksen katkaisemiseksi. Oikeus oppia kuuluu jokaiselle lapselle ja riittävä tuki on edellytys yhdenvertaiselle mahdollisuudelle oppia ja kavuta elämän portailla eteenpäin. Sosialidemokraattien johtaman hallituksen panostukset koulutukseen ovat välttämättömiä. Lisäksi tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten osaamispolun vahvistamisesta - mikä on peruskoulun tehtävä ja lupaus seuraavat 50 vuotta eteenpäin? Millainen koulu antaa lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen ja auttaa jokaista löytämään omat vahvuutensa?
Anette Karlsson
Kodissamme keskustellaan lapsen tulevasta koulusivistyskielestä ja kirjoja hamstrataan hyllyyn, jotta uudelle perheenjäsenelle voidaan lukea iltaisin. Me voimme keskittyä näihin asioihin, koska olemme mieheni kanssa onnellisessa asemassa; meillä molemmilla on työ, korkeakoulututkinto ja olemme terveitä. Kaikilla ei ole yhtä hyvä tilanne. Työttömyys, palkkaköyhyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat saattavat maalata mustia pilviä tulevien vanhempien arjen ylle. Suomesta on jälleen tulossa maa, jossa ihmiset pysyvät siinä yhteiskuntaluokassa, mihin ovat syntyneet.
Vuonna 1987 ja 1997 syntyneiden seurantatutkimus osoittaa, että lapsuuden olosuhteet heijastuvat voimakkaasti aikuisuuteen. Uusin Pisa-tulos osoittaa, että perhetaustan vaikutus on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. Perinteisesti suomalainen peruskoulu on vähentänyt perhetaustasta johtuvia eroja, mutta näin ei näytä enää olevan. Huono-osaisten perheiden lapsilla on heikommat mahdollisuudet ponnistaa pois köyhyydestä ja matalasta koulutustasosta.
Tarvitsemme määrätietoisia toimia eriarvoisuuskehityksen katkaisemiseksi. Oikeus oppia kuuluu jokaiselle lapselle ja riittävä tuki on edellytys yhdenvertaiselle mahdollisuudelle oppia ja kavuta elämän portailla eteenpäin. Sosialidemokraattien johtaman hallituksen panostukset koulutukseen ovat välttämättömiä. Lisäksi tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten osaamispolun vahvistamisesta - mikä on peruskoulun tehtävä ja lupaus seuraavat 50 vuotta eteenpäin? Millainen koulu antaa lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen ja auttaa jokaista löytämään omat vahvuutensa?
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 2.2.2020 Uusimaassa ja Loviisan Sanomissa.
