SDP:n Karlsson huolissaan toimeentulotukea tarvitsevien pienyrittäjien ja opiskelijoiden tulevaisuudesta
SDP:n kansanedustaja Anette Karlsson on käynnistänyt Kansanedustajan kahvipöydässä podcastin, jossa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia päätöksiä ja ilmiöitä. Ensimmäisessä jaksossa Karlsson keskustelee masennuksesta toipuvan someyrittäjän ja neljän lapsen äidin kanssa. Toimeentulotuki on ollut perheelle tärkeä tulonlähde, sillä yritystoiminnan tulot ovat pienimuotoiset.
Toimeentulotukiuudistuksen myötä Kela on kiristänyt tulkintaansa, eikä yksilökohtaista harkintaa ole perheen kohdalla tehty. Yrittäjien osalta käytäntönä on, että jos yritystoiminnasta saatava tulo jää alle työmarkkinatuen tason, noin 595 euroa kuukaudessa, toimintaa pidetään kannattamattomana. Hakijalle annetaan kuukauden määräaika, jonka kuluessa yritystoiminnan tulee muuttua kannattavaksi tai se on lopetettava. Muussa tapauksessa toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa jopa 50 prosenttia. Käytäntö koskee myös freelancereita ja muita itsensä työllistäviä.
Karlsson pitää kuukauden määräaikaa lyhyenä ja joissakin tilanteissa kohtuuttomana, erityisesti silloin kun yritystoiminta on aiemmin ollut kannattavaa ja tulot ovat tilapäisesti heikentyneet esimerkiksi sairauden vuoksi.
– Pienimuotoinen yritystoiminta voi olla keino ylläpitää työkykyä ja palata asteittain takaisin työelämään. Jos toiminta pakotetaan nopeasti alas, seuraukset voivat olla yksilölle ja yhteiskunnalle kalliit, Karlsson toteaa.
Karlsson on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen toimeentulotuen ehtojen kohtuullisuudesta yrittäjien ja opiskelijoiden näkökulmasta. Hän kysyy, pitääkö hallitus nykyistä soveltamiskäytäntöä kohtuullisena ja miten yksilöllinen harkinta varmistetaan tilanteissa, joissa pienimuotoinen yritystoiminta tukee työkyvyn säilymistä.
Yhteydenottoja on tullut myös opiskelijoilta. Toimeentulotuen saaminen edellyttää käytännössä opintolainan nostamista, mikä on herättänyt huolta nuorissa, joilla ei ole taloudellista turvaverkkoa.
– Koulutus on keskeinen keino ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa työllisyyttä. On perusteltua kysyä, millaisia vaikutuksia pakollisella velkaantumisella on opintojen aloittamiseen ja keskeyttämisriskiin, Karlsson sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Karlsson pyytää hallitusta arvioimaan myös toimeentulotuen ja opintolainan välistä suhdetta sekä velkaantumisen vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin.
Kansanedustajan kahvipöydässä podcast on kuunneltavissa Spotifyssa. Uusia jaksoja julkaistaan joka toinen viikko. Podcast löytyy täältä
Kirjallinen kysymys löytyy täältä
Toimeentulotukiuudistuksen myötä Kela on kiristänyt tulkintaansa, eikä yksilökohtaista harkintaa ole perheen kohdalla tehty. Yrittäjien osalta käytäntönä on, että jos yritystoiminnasta saatava tulo jää alle työmarkkinatuen tason, noin 595 euroa kuukaudessa, toimintaa pidetään kannattamattomana. Hakijalle annetaan kuukauden määräaika, jonka kuluessa yritystoiminnan tulee muuttua kannattavaksi tai se on lopetettava. Muussa tapauksessa toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa jopa 50 prosenttia. Käytäntö koskee myös freelancereita ja muita itsensä työllistäviä.
Karlsson pitää kuukauden määräaikaa lyhyenä ja joissakin tilanteissa kohtuuttomana, erityisesti silloin kun yritystoiminta on aiemmin ollut kannattavaa ja tulot ovat tilapäisesti heikentyneet esimerkiksi sairauden vuoksi.
– Pienimuotoinen yritystoiminta voi olla keino ylläpitää työkykyä ja palata asteittain takaisin työelämään. Jos toiminta pakotetaan nopeasti alas, seuraukset voivat olla yksilölle ja yhteiskunnalle kalliit, Karlsson toteaa.
Karlsson on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen toimeentulotuen ehtojen kohtuullisuudesta yrittäjien ja opiskelijoiden näkökulmasta. Hän kysyy, pitääkö hallitus nykyistä soveltamiskäytäntöä kohtuullisena ja miten yksilöllinen harkinta varmistetaan tilanteissa, joissa pienimuotoinen yritystoiminta tukee työkyvyn säilymistä.
Yhteydenottoja on tullut myös opiskelijoilta. Toimeentulotuen saaminen edellyttää käytännössä opintolainan nostamista, mikä on herättänyt huolta nuorissa, joilla ei ole taloudellista turvaverkkoa.
– Koulutus on keskeinen keino ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa työllisyyttä. On perusteltua kysyä, millaisia vaikutuksia pakollisella velkaantumisella on opintojen aloittamiseen ja keskeyttämisriskiin, Karlsson sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessään Karlsson pyytää hallitusta arvioimaan myös toimeentulotuen ja opintolainan välistä suhdetta sekä velkaantumisen vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin.
Kansanedustajan kahvipöydässä podcast on kuunneltavissa Spotifyssa. Uusia jaksoja julkaistaan joka toinen viikko. Podcast löytyy täältä
Kirjallinen kysymys löytyy täältä
.jpg)