Siirry pääsisältöön

Aluevaaleissa tulee puhua saavutettavuudesta

Ennen kesätaukoa keskustelimme selkokielen käyttöönotosta kotikaupungissani. Keskustelun aikana huomasin, että esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja selkokieleen liittyvät asiat ovat monelle vieraita. Selkokielen käyttö nähtiin joissakin puheenvuoroissa toimintana, joka auttaa pelkästään maahanmuuttajia. Korostettiin, että vieraskielisten tulisi ensisijaisesti oppia suomea tai ruotsia. Nämä puheenvuorot osoittivat suurta tietämättömyyttä.

Selkokielestä hyötyvät melkein kaikki. Kun asiat on selitetty yksinkertaisesti, on ne helpompi ymmärtää. Asiointi sujuu vaivattomammin. Myös epäselvyyksistä johtuvat puhelut ja sähköpostit voisivat vähentyä selkokieltä käyttämällä. On tärkeää muistaa, että noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. He eivät ole vain maahanmuuttajia. He ovat ikäihmisiä, muistisairaita, afaatikkoja, kehitysvammaisia ja henkilöitä joilla on luku- tai kirjoitusvaikeuksia. Isolla osalla aikuisväestöstä on oppimisvaikeuksia. Joillakin aloilla oppimisvaikeuksia on yli 30 %:lla työntekijöistä. Selkokielinen viestintä antaa jokaiselle mahdollisuuden ymmärtää ja osallistua.

Selkokielisen toiminnan lisäksi meidän tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota saavutettavuuteen. Digipalveluiden suunnittelussa juuri käytettävyys on tärkeää. Koronavuoden jälkeen Suomi, kuten muukin maailma, otti huikean digiloikan. Nyt meillä on mahdollisuus olla edelläkävijöitä ja tienviitoittajia. Saavutettavat digitaaliset palvelut ovat tulevaisuuden kasvuala. Erityisesti vanhenevassa lännessä helppojen ja toimivien digipalveluiden kysyntä kasvaa.

Erilaiset tietojärjestelmät ovat maksaneet maltaita ja olleet pään vaivana erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Alkuvuodesta käydään aluevaalit. Saavutettavuuden tulisi olla keskeinen keskustelunaihe vaaleissa. Saavutettavuus palvelee kaikkia ja siksi se tulisi huomioida aina kun palveluita suunnitellaan ja kehitetään. Saavutettavat verkkopalvelut mukautuvat erilaisiin käyttötarpeisiin, eri aisteille ja toimivat yhdessä erilaisten laitteiden, apuvälineohjelmien ja käyttöliittymien kanssa. Lähtökohdan muodostavat moninaisten käyttäjätarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen suunnittelun joka vaiheessa. Verkkopalvelussa on tärkeää käyttää esimerkiksi vaihtoehtoisia tapoja sisällön esittämiseen, kuten tekstiä, ääntä, videomateriaalia, kuvia ja symboleja sekä lisätä verkkopalveluihin viittomakielistä tietoa. Saavutettava verkkopalvelu ja sen sisältämät ratkaisut eivät ole kalliita, kun ne tehdään oikea-aikaisesti. Jälkikäteen tehtynä muutosten tekeminen on huomattavasti työläämpää ja kalliimpaa.

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 19.8.2021 Demokraatissa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...