Ennen kesätaukoa keskustelimme selkokielen käyttöönotosta kotikaupungissani. Keskustelun aikana huomasin, että esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja selkokieleen liittyvät asiat ovat monelle vieraita. Selkokielen käyttö nähtiin joissakin puheenvuoroissa toimintana, joka auttaa pelkästään maahanmuuttajia. Korostettiin, että vieraskielisten tulisi ensisijaisesti oppia suomea tai ruotsia. Nämä puheenvuorot osoittivat suurta tietämättömyyttä.
Selkokielestä hyötyvät melkein kaikki. Kun asiat on selitetty yksinkertaisesti, on ne helpompi ymmärtää. Asiointi sujuu vaivattomammin. Myös epäselvyyksistä johtuvat puhelut ja sähköpostit voisivat vähentyä selkokieltä käyttämällä. On tärkeää muistaa, että noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. He eivät ole vain maahanmuuttajia. He ovat ikäihmisiä, muistisairaita, afaatikkoja, kehitysvammaisia ja henkilöitä joilla on luku- tai kirjoitusvaikeuksia. Isolla osalla aikuisväestöstä on oppimisvaikeuksia. Joillakin aloilla oppimisvaikeuksia on yli 30 %:lla työntekijöistä. Selkokielinen viestintä antaa jokaiselle mahdollisuuden ymmärtää ja osallistua.
Selkokielisen toiminnan lisäksi meidän tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota saavutettavuuteen. Digipalveluiden suunnittelussa juuri käytettävyys on tärkeää. Koronavuoden jälkeen Suomi, kuten muukin maailma, otti huikean digiloikan. Nyt meillä on mahdollisuus olla edelläkävijöitä ja tienviitoittajia. Saavutettavat digitaaliset palvelut ovat tulevaisuuden kasvuala. Erityisesti vanhenevassa lännessä helppojen ja toimivien digipalveluiden kysyntä kasvaa.
Erilaiset tietojärjestelmät ovat maksaneet maltaita ja olleet pään vaivana erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Alkuvuodesta käydään aluevaalit. Saavutettavuuden tulisi olla keskeinen keskustelunaihe vaaleissa. Saavutettavuus palvelee kaikkia ja siksi se tulisi huomioida aina kun palveluita suunnitellaan ja kehitetään. Saavutettavat verkkopalvelut mukautuvat erilaisiin käyttötarpeisiin, eri aisteille ja toimivat yhdessä erilaisten laitteiden, apuvälineohjelmien ja käyttöliittymien kanssa. Lähtökohdan muodostavat moninaisten käyttäjätarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen suunnittelun joka vaiheessa. Verkkopalvelussa on tärkeää käyttää esimerkiksi vaihtoehtoisia tapoja sisällön esittämiseen, kuten tekstiä, ääntä, videomateriaalia, kuvia ja symboleja sekä lisätä verkkopalveluihin viittomakielistä tietoa. Saavutettava verkkopalvelu ja sen sisältämät ratkaisut eivät ole kalliita, kun ne tehdään oikea-aikaisesti. Jälkikäteen tehtynä muutosten tekeminen on huomattavasti työläämpää ja kalliimpaa.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 19.8.2021 Demokraatissa.
Selkokielestä hyötyvät melkein kaikki. Kun asiat on selitetty yksinkertaisesti, on ne helpompi ymmärtää. Asiointi sujuu vaivattomammin. Myös epäselvyyksistä johtuvat puhelut ja sähköpostit voisivat vähentyä selkokieltä käyttämällä. On tärkeää muistaa, että noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. He eivät ole vain maahanmuuttajia. He ovat ikäihmisiä, muistisairaita, afaatikkoja, kehitysvammaisia ja henkilöitä joilla on luku- tai kirjoitusvaikeuksia. Isolla osalla aikuisväestöstä on oppimisvaikeuksia. Joillakin aloilla oppimisvaikeuksia on yli 30 %:lla työntekijöistä. Selkokielinen viestintä antaa jokaiselle mahdollisuuden ymmärtää ja osallistua.
Selkokielisen toiminnan lisäksi meidän tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota saavutettavuuteen. Digipalveluiden suunnittelussa juuri käytettävyys on tärkeää. Koronavuoden jälkeen Suomi, kuten muukin maailma, otti huikean digiloikan. Nyt meillä on mahdollisuus olla edelläkävijöitä ja tienviitoittajia. Saavutettavat digitaaliset palvelut ovat tulevaisuuden kasvuala. Erityisesti vanhenevassa lännessä helppojen ja toimivien digipalveluiden kysyntä kasvaa.
Erilaiset tietojärjestelmät ovat maksaneet maltaita ja olleet pään vaivana erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Alkuvuodesta käydään aluevaalit. Saavutettavuuden tulisi olla keskeinen keskustelunaihe vaaleissa. Saavutettavuus palvelee kaikkia ja siksi se tulisi huomioida aina kun palveluita suunnitellaan ja kehitetään. Saavutettavat verkkopalvelut mukautuvat erilaisiin käyttötarpeisiin, eri aisteille ja toimivat yhdessä erilaisten laitteiden, apuvälineohjelmien ja käyttöliittymien kanssa. Lähtökohdan muodostavat moninaisten käyttäjätarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen suunnittelun joka vaiheessa. Verkkopalvelussa on tärkeää käyttää esimerkiksi vaihtoehtoisia tapoja sisällön esittämiseen, kuten tekstiä, ääntä, videomateriaalia, kuvia ja symboleja sekä lisätä verkkopalveluihin viittomakielistä tietoa. Saavutettava verkkopalvelu ja sen sisältämät ratkaisut eivät ole kalliita, kun ne tehdään oikea-aikaisesti. Jälkikäteen tehtynä muutosten tekeminen on huomattavasti työläämpää ja kalliimpaa.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 19.8.2021 Demokraatissa.
