Siirry pääsisältöön

Terveiset kaupunginvaltuutetulta 16.8.2021

Terveiset kaupunginvaltuuston kokouksesta. Kesäkuun kuntavaaleissa valitut valtuutetut ovat tänään kokoontuneet ensimmäiseen kokoukseen. Mikaela Nylander (rkp) valittiin jatkamaan valtuuston puheenjohtajana. Lautakuntiin ja muihin luottamustehtäviin valittiin vanhoja tuttuja nimiä sekä uusia tuttavuuksia. Täältä löydät tarkemmat tiedot valinnoista: https://www.porvoo.fi/porvoon-kaupunginvaltuuston-paatokset.

Allekirjoittanut sai ilon ja kunnian toimia kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana yhdessä Elin Blomqvist-Valtosen kanssa (rkp). Olemme Elinin kanssa tehneet yhteistyötä monessa aiemminkin: esim. ensimmäisen Porvoo priden järjestäminen (missä toki oli monia muitakin mukana). Uudessa tehtävässäni pääsen vaikuttamaan porvoolaisille tärkeisiin asioihin samalla ja suuremmalla painoarvolla kuin edellisellä kaudella. Olen kiitollinen porvoolaisille ja puoluetovereille siitä luottamuksesta, jota minulle on osoitettu.
Tulevalla valtuustokaudella edessä on isoja asioita. Näistä myös valtuuston puheenjohtaja Nylander puhui avauspuheenvuorossaan.

Sosiaali- ja terveysuudistus on hyväksytty eduskunnassa, mikä tarkoittaa, että alueet perustetaan Suomeen. Itä-Uusimaa tulee olemaan oma alueensa, jonka sydämenä toimii Porvoon sairaala. Syksyn aikana on tärkeää keskustella siitä, miten sote-palveluita kehitetään meidän alueella. Iloista uudistuksessa on se, että sote-palveluihin suunnataan enemmän rahaa (ja alueen tarpeen mukaan). On myös hyvä asia, että Itä-Uudenmaan alueen päättäjät ovat kaikki Itä-Uudeltamaalta. Näin päätösvalta meille tärkeistä sote-palveluista pysyy täällä paikallisesti.

Toinen iso asia on keskustan kehittäminen – erityisesti torin alue on monella mielessä. Porvoo on kaunis kaupunki, jolla on potentiaalia kasvaa tursitikohteena ja sen myötä luoden palvelualalla uusia työpaikkoja. Tarvitsemme elinvoimaisen keskustan, jonne on helppo ja mukava tulla oleskelemaan. On löydettävä ratkaisuja, jotka huomioivat pienet ja suuret, kävelijät ja autoilijat – ja ennen kaikkea kokonaisuuden tulee olla esteetön.

Kolmas iso asia on mielestäni kouluratkaisut (jotka ovat siis vielä tekemättä): Kevätkummun liian pieni koulurakennus, Gammelbackan hyvinvointi- ja sivistyskeskus (joka sisältää Peipon koulun, kirjaston, hyvinvointikeskuksen).
Erittäin tärkeä ja mielestäni suurin kysymys koskee koronan jälkihoitoa – miten lapset ja nuoret saadaan voimaan taas paremmin? Meillä kaikilla alkaa olla ymmärrys ja voimat loppu.

Toivon, että mahdollisimman moni ottaa rokotteen (myös sen toisen), jotta saadaan rokotekattavuus nousemaan. Jokainen ihminen on arvokas, eikä kukaan toivo koronan tuomaa kuolemaa läheiselleen tai tuntemattomalle. Emme myöskään halua, että lapsemme ja nuoremme voivat huonosti rajoitusten ja eristäytymisen takia. Meidän tulee tehdä kaikkemme (toimivaltamme rajoissa), jotta lapset ja nuoret saavat sen tuen, jonka he tarvitsevat.
Jatkossa enemmän kuulumisia ajankohtaisista asioista kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan roolissa. Ihanaa ja aurinkoista syksyä kaikille!



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...