Siirry pääsisältöön

Kolumni: Vastuullisuutta tarvitaan taudin selättämiseksi

Puolitoistavuotias vauhtitaaperoni aloitti reilu viikko sitten päiväkotitaipaleensa. Alku oli kivisempi, kun osasin odottaa. Lapsemme pelkäsi ja itki ensimmäisinä päivinä melko paljon. Päiväkodin aloittaminen on normaalissakin tilanteessa iso muutos pienelle ihmiselle. Koronarajoitukset ja kasvomaskit tekevät muutoksesta vielä suuremman. Onneksemme ammattitaitoiset varhaiskasvattajat ovat saaneet poikamme olon turvalliseksi ja päiväkotiarki sujuu mielestäni päivä päivältä paremmin.

Meiltä kaikilta löytyy erilaisia koronatarinoita – kertomuksia siitä, miten korona on muuttanut ja vaikeuttanut elämäämme. Erityisesti lapset ja nuoret ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen menneen vuoden aikana. Meidän on annettava heille kaikki tuki ja ymmärrys, jonka voimme heille osoittaa. He ansaitsevat vastuullisia aikuisia, jotka tekevät kaikkensa taudin taltuttamiseksi. Vastuulliset aikuiset huolehtivat käsihygieniasta, käyttävät maskia ja ottavat molemmat rokotukset.

Riittävän korkean rokotuskattavuus on edellytys sille, että elämä voi palata kohti normaalia. Suomessa on otettu iso askel rokotekattavuuden lisäämisessä aloittamalla 12–15-vuotiaiden lasten- ja nuorten rokottaminen. Hallituksen tavoitteena on rokotekattavuuden nostaminen nopeasti yli 80 prosenttiin yli 12-vuotiaan väestön keskuudessa. Pidän erityisen huolestuttavana viimeaikaisia uutisia, joissa rokote- ja maskivastaista valeinformaatioita levittäviä aikuisia on eri puolilla Suomea liikkunut koulujen pihoilla ja jopa pyrkinyt kouluun sisään aiheuttamaan häiriötä. Rokotevastaisuuden ilmenemistä pitää Suomessa päättäväisesti torjua ja kitkeä lisäämällä tutkittuun lääketieteelliseen tietoon perustuvaa informaatiota. Kuten muutkin vaaralliset tartuntataudit, myös korona ja siihen liittyvä petollinen long covid, voidaan voittaa laumasuojaa vahvistamalla. Suomesta on hävitetty rokotusten avulla useita vaarallisia tauteja. Se todistaa, että siinä missä tuhkarokko aiemmin, myös korona voidaan ajaa pois yhteiskunnastamme.

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 23.8.2021 Uusimaassa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...