Siirry pääsisältöön

Helteellä katse ikäihmisiin – kohti ikäystävällistä Suomea

Helle on terveysriski ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Iän myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski kasvaa. Helteellä on tärkeä käydä tervehtimässä kotonaan asuvaa, mahdollisesti liikunta- ja muistitoiminnoiltaan rajoittunutta vanhusta ja huolehtia, että tällä on juotavaa saatavilla. Vierailureissulla on hyvä myös katsoa, että juoma tulee juotua ja ruoka syötyä helteen aiheuttamasta ruokahaluttomuudesta huolimatta. Hyvä idea on nauttia yhdessä viilentävää juomaa kehoa kuivattavan kahvin sijasta ja syödä jotakin.

Yksinäisyys, pelko ja hoivaköyhyys on tänään enemmän läsnä kuin koskaan aiemmin. Meillä on suuri työ ja vastuu varmistaa, että jokainen ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut ja voi kokea oman elämän mielekkääksi koroneristyksen jälkeen. Suomi myös ikääntyy, jonka myötä meille avautuu uusia mahdollisuuksia – palveluinnovaatioita ja työpaikkoja. Ikäihmisten tarpeet tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Kunnissa kulttuuri ja liikuntamahdollisuuksien edistämisenä ja tulevaisuudessa hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalveluita suunniteltaessa.

On hienoa, että Marinin hallituksen toimesta perustetaan vanhusasiavaltuutetun virka Suomeen. Syksyllä toimintansa aloittavan vanhusasiavaltuutetun tehtävänä on seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Valtuutetun vaikutuskeinoja voivat olla esimerkiksi aloitteet, lausunnot, selvitykset ja raportit. Lisäksi hän voi parantaa tiedotusta ikääntyviä koskevissa asioissa sekä lisätä yhteistyötä ikääntyneiden asioita käsittelevien toimijoiden välillä. Samoin kuten lapsiasiavaltuutettu on lasten äänitorvi, tulee vanhusasiavaltuutettu olemaan ikäihmisten äänitorvi. Nyt on otettu taas askel kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa. Kohti sellaista yhteiskuntaa, jossa jokaisen on turvallista ikääntyä ja sitä ennen nauttia eläkepäivistä monipuolisten palveluiden yhteiskunnassa.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 4.7.2021 Uusimaassa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...