Tänä kesänä suljin ensimmäistä kertaa työpuhelimen. En ole pariin viikkoon lukenut työsähköpostia ja päivät ovat täyttyneet mukavista hetkistä perheen kanssa. Moni työstään innostunut lukee työsähköpostia ja vastaa työpuhelimeen myös lomalla. Nykyaika ei kannusta joutilaisuuteen. Päinvastoin odotukset teräville aivoille ja tehokkuudelle ovat entistä suuremmat.
Mielenterveys on koetuksella nuorilla aikuisilla ja aivosairauksien riski kasvaa ikäihmisillä. Aivosairauksilla tarkoitetaan sairauksia, jotka muuttavat tai heikentävät aivojen toimintaa. Kokonaisuuteen kuuluvat neurologiset aivosairaudet (esimerkiksi aivoinfarkti, epilepsia ja MS-tauti), psykiatriset sairaudet (esimerkiksi depressio, skitsofrenia ja ahdistuneisuushäiriöt) ja krooninen kipu. Pitkittynyt korona on myös paljastunut uhaksi aivoterveydelle. Potilailla ilmenee poikkeavaa väsymystä ja keskittymiskyvyn puutetta. Aivotyö vie nopeasti voimat niin, ettei pysty normaaliin työsuoritukseen, eikä oikein pärjää arjessakaan.
Aivojen ja mielen terveys on jatkumo, joka aaltoilee ja muuttuu elämän aikana. Aivojen ja mielen terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää pitkälti yhteneväisillä keinoilla, kuten terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja riittävällä unella. Muistin pätkiminen, keskittymiskyvyn puute ja se, ettei pysty lukemaan pitkiä tekstejä ovat merkkejä siitä, että aivot tarvitsevat lepoa. Parasta aivolomaa on arkinen puuhastelu. Luonto on ainakin itselleni yksi tärkeimmistä rentoutumisen ja mielen virkistymisen paikoista.
Erilaiset mielenterveysongelmat ovat keskimäärin 38 prosenttia yleisempiä urbaanialueilla kuin maaseudulla. Viherympäristön tarkkaa osuutta asiaan on toki mahdotonta analysoida, mutta voimme kuitenkin päätellä, että viheralueet ovat tärkeitä kaupunkikeskustoissa. Koronavuoden aikana ihmiset ovat heränneet kaipaamaan luontoon aiempaa enemmän. Puhdas ja monipuolinen luonto sekä hyvät palvelut ovat Itä-Uudenmaan tulevaisuuden vahvuus, josta meidän tulee pitää kiinni.
Anette Karlsson
Mielenterveys on koetuksella nuorilla aikuisilla ja aivosairauksien riski kasvaa ikäihmisillä. Aivosairauksilla tarkoitetaan sairauksia, jotka muuttavat tai heikentävät aivojen toimintaa. Kokonaisuuteen kuuluvat neurologiset aivosairaudet (esimerkiksi aivoinfarkti, epilepsia ja MS-tauti), psykiatriset sairaudet (esimerkiksi depressio, skitsofrenia ja ahdistuneisuushäiriöt) ja krooninen kipu. Pitkittynyt korona on myös paljastunut uhaksi aivoterveydelle. Potilailla ilmenee poikkeavaa väsymystä ja keskittymiskyvyn puutetta. Aivotyö vie nopeasti voimat niin, ettei pysty normaaliin työsuoritukseen, eikä oikein pärjää arjessakaan.
Aivojen ja mielen terveys on jatkumo, joka aaltoilee ja muuttuu elämän aikana. Aivojen ja mielen terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää pitkälti yhteneväisillä keinoilla, kuten terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja riittävällä unella. Muistin pätkiminen, keskittymiskyvyn puute ja se, ettei pysty lukemaan pitkiä tekstejä ovat merkkejä siitä, että aivot tarvitsevat lepoa. Parasta aivolomaa on arkinen puuhastelu. Luonto on ainakin itselleni yksi tärkeimmistä rentoutumisen ja mielen virkistymisen paikoista.
Erilaiset mielenterveysongelmat ovat keskimäärin 38 prosenttia yleisempiä urbaanialueilla kuin maaseudulla. Viherympäristön tarkkaa osuutta asiaan on toki mahdotonta analysoida, mutta voimme kuitenkin päätellä, että viheralueet ovat tärkeitä kaupunkikeskustoissa. Koronavuoden aikana ihmiset ovat heränneet kaipaamaan luontoon aiempaa enemmän. Puhdas ja monipuolinen luonto sekä hyvät palvelut ovat Itä-Uudenmaan tulevaisuuden vahvuus, josta meidän tulee pitää kiinni.
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 25.7.2021 Uusimaassa.
