Siirry pääsisältöön

Karlsson, Grönqvist ja Löflund SDP:n puoluekokoukseen Itä-Uudeltamaalta

Finlands svenska socialdemokrater FSD:n valtuusto valitsi lauantaina 16.5. edustajansa SDP:n elokuussa järjestettävään puoluekokoukseen. Itä-Uudeltamaalta puoluekokousedustajaksi valittiin porvoolainen Anette Karlsson, sipoolainen Kjell Grönqvist ja loviisalainen Henrik Löflund. Varaedustajiksi alueelta valittiin porvoolainen Mikael Hiltunen ja loviisalainen Torbjörn Bergström.

- Puoluekokouksessa päätetään tulevaisuuden tavoitteista, joita viedään eteenpäin eduskunnassa ja maan hallituksessa. Sosialidemokraattien kädenjälki näkyy Marinin hallituksen ohjelmassa ja uskomme, että investoimalla tulevaisuuteen - lapsiin ja nuoriin - voidaan rakentaa parempaa Suomea ja maailmaa kaikille. Puoluekokouksessa päätetään mitkä ovat ne keinot, joilla tämä tulevaisuus rakennetaan. On suuri kunnia edustaa alueemme ruotsinkielisiä sosialidemokraatteja puolueen tärkeimmässä kokouksessa, valitut edustajat kiittelevät.

SDP:n puoluekokous alkaa lauantaina 22.8. ja päättyy maanantaina 24.8. Kokouspaikka on Tampere-talo Tampereella. Kokouksessa käsitellään aloitteiden lisäksi periaatejulistus ja poliittinen ohjelma. Lue lisää: https://sdp.fi/fi/puoluekokous-2020/

- Edelliselle puoluekokoukselle valmistelemani aloitteet vanhusasiavaltuutetun viran perustamisesta ja itäisen rantaradan kustannusten ja hyötyjen selvittämisestä on nyt toteutettu. On harmillista, että ratahanke ei ole edennyt tämän pidemmälle, sillä hanke olisi erittäin tärkeä alueellemme. Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten yksittäinen puolueen jäsen voi vaikuttaa suuriinkin asioihin, kertoo Finland svenska socialdemokrater FSD:n puheenjohtaja Anette Karlsson, joka toimii myös FSD:n puoluekokousryhmän puheenjohtajana.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...