Siirry pääsisältöön

Kolumni: Miks mä näytän tältä?

Alkuvuodesta monet lupaavat panostaa hyvinvointiin lisäämällä liikuntaa ja vähentämällä makeisia. Usein lupaus unohtuu kevään mittaa, kunnes kesähelteet kolkuttaa ovelle. Ulkonäköön ja painoon liittyvät huolet ovat yleisiä. Sosiaalisen median aikakautena paineet ovat lisääntyneet. Erityisesti nuoret murehtivat ulkonäköön liittyviä kysymyksiä päivittäin. Sosiaalinen media on vaikuttanut nuorten itsetuntoon monella tapaa. Täydellisen kuvan metsästys stressaa erityisesti tyttöjä. Ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet myös poikien keskuudessa. Tietynlaisen ulkonäkömuotin tavoittelu ajaa hillittömään itsensä tarkkailuun, joka nakertaa itsetuntoa ja henkistä terveyttä. Mielenterveysongelmat ovat kouluterveyskyselyn mukaan lisääntyneet porvoolaisten ja loviisalaisten yläkoululaisten keskuudessa. Loviisassa erityisesti poikien mielenterveys on heikentynyt viimeisten vuosien aikana.

Köyhän perheen lapsi voi kokea enemmän paineita kuin muut, sillä lapset osaavat lukea symbolisia merkkejä todella hyvin - kalliit merkkivaatteet tunnistetaan ja rikkinäiset tai likaiset vaatteet voidaan kokea häpeällisiksi. Nyky-yhteiskunnassa kuluttaminen on olennainen osa kaikenikäisten arkista elämää. Kuluttamisen avulla pyritään toisaalta erottautumaan joukosta ja korostamaan omaa persoonallisuutta, mutta samalla myös osoittamaan ympäröivälle maailmalle mihin joukkoon ja yhteiskuntaluokkaan kuulutaan.

Jokainen meistä on varmasti joskus kysynyt itseltään: “miksi mä näytän tältä”. Kehostamme löytyy aina pientä tai suurta vikaa, jota yritämme muuttaa ja muokata pois - täydellisemmäksi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että me aikuiset olemme esimerkkejä lapsille ja nuorille. He oppivat meiltä miten omaa kehoa tulee kohdella ja taidon hyväksyä ja rakastaa itseään sellaisena kuin olemme. Itsensä hyväksyminen ja kauniiksi kokeminen on yhteydessä hyvään itsetuntoon, mikä heijastuu positiivisesti ihmissuhteisiin ja mielialaan. Kuinka lapsi oppii hyväksymään kehonsa ja rakastamaan itseänsä, jos me aikuiset roolimallit emme sitä tee? Katso peiliin ja ole ylpeä itsestäsi - sillä sinä olet kaunis!

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 26.7.2020 Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...