Lomaviikot ovat monella takana ja paluu arkeen on edessä. Lomalla tulee nukuttua pitkään, syötyä paljon jäätelöä ja herkuteltua myöhään illalla. Arkeen palatessa huomaa, että on oltu lomalla. Aamulla on vaikea herätä ja housut kiristävät. Myöhäisillan grillaukset ja jälkiruokajäätelöt tuntuvät vyötäröllä. Liikunta jää kesällä usein vähemmälle, sillä monet jumppatunnit ja liikuntaharrastukset jäävät kesäksi tauolle. Kuumuus ei kannusta urheilemaan. Helteet kannustavat nauttimaan kylmiä juomia varjossa ja loikoilemaan auringossa. Sadesää puolestaan innostaa pelaamaan sisätiloissa tai käpertymään television eteen.
Kaikkialla maailmassa lihotaan. Lääketieteen julkaisu The Lancetin mukaan liikalihavuus tappaa maailmanlaajuisesti kolme kertaa aliravitsemusta enemmän. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat Pohjoismaiden lihavin kansa. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten lihominen ja liikkumattomuus. Noin joka neljäs poika ja joka viides tyttö Suomessa on selkeästi ylipainoinen.
Kouluterveyskyselyn mukaan 35 prosenttia porvoolaisista 8.-9. -luokan oppilaista jättää yhden tai useamman koululounaan väliin kouluviikon aikana. Kouluruoka vaihtuu hampurilaiseen, sipseihin tai karamelleihin, varsinkin jos kaverit tekevät niin. Nuori haluaa pysyä ryhmässä. Ympäristöllä on iso vaikutus siihen, kuinka lapsi ja nuori syö. Koti, päivähoitopaikka, koulu sekä kauppojen ruokatarjonta, mainonta ja yleiset asenteet vaikuttavat lapsen ja nuoren ruokailutottumuksiin.
Istuminen on suurin kansanterveydellinen riskimme. Se, miten paljon istuma-asennossa vietämme peruskoulumme aikana vain edesauttaa kehosta vieraantumista ja liikunnan hylkäämistä viimeistään nuorena aikuisena. Tutkimusten mukaan vain murto-osa päiväkoti-, alakoulu- ja etenkin yläkouluikäisistä liikkuu riittävästi edes oman terveytensä ylläpitämiseksi. Yhteiskunnan on otettava lihavuusongelma tosissaan. Tarvitaan lihavuuden hoitoa sekä ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten liikuntaan kannustavaa kaupunkisuunnittelua ja lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämistä. On löydettävä keinoja vaikuttaa koko ruokaympäristöön, jotta se tukee kaikin tavoin lasten ja nuorten terveyttä.
Anette Karlsson
Kaikkialla maailmassa lihotaan. Lääketieteen julkaisu The Lancetin mukaan liikalihavuus tappaa maailmanlaajuisesti kolme kertaa aliravitsemusta enemmän. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat Pohjoismaiden lihavin kansa. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten lihominen ja liikkumattomuus. Noin joka neljäs poika ja joka viides tyttö Suomessa on selkeästi ylipainoinen.
Kouluterveyskyselyn mukaan 35 prosenttia porvoolaisista 8.-9. -luokan oppilaista jättää yhden tai useamman koululounaan väliin kouluviikon aikana. Kouluruoka vaihtuu hampurilaiseen, sipseihin tai karamelleihin, varsinkin jos kaverit tekevät niin. Nuori haluaa pysyä ryhmässä. Ympäristöllä on iso vaikutus siihen, kuinka lapsi ja nuori syö. Koti, päivähoitopaikka, koulu sekä kauppojen ruokatarjonta, mainonta ja yleiset asenteet vaikuttavat lapsen ja nuoren ruokailutottumuksiin.
Istuminen on suurin kansanterveydellinen riskimme. Se, miten paljon istuma-asennossa vietämme peruskoulumme aikana vain edesauttaa kehosta vieraantumista ja liikunnan hylkäämistä viimeistään nuorena aikuisena. Tutkimusten mukaan vain murto-osa päiväkoti-, alakoulu- ja etenkin yläkouluikäisistä liikkuu riittävästi edes oman terveytensä ylläpitämiseksi. Yhteiskunnan on otettava lihavuusongelma tosissaan. Tarvitaan lihavuuden hoitoa sekä ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten liikuntaan kannustavaa kaupunkisuunnittelua ja lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämistä. On löydettävä keinoja vaikuttaa koko ruokaympäristöön, jotta se tukee kaikin tavoin lasten ja nuorten terveyttä.
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 3.8.2019 Uusimaassa.
