Siirry pääsisältöön

Kesäkolumni: Kesäkilot kuriin

Lomaviikot ovat monella takana ja paluu arkeen on edessä. Lomalla tulee nukuttua pitkään, syötyä paljon jäätelöä ja herkuteltua myöhään illalla. Arkeen palatessa huomaa, että on oltu lomalla. Aamulla on vaikea herätä ja housut kiristävät. Myöhäisillan grillaukset ja jälkiruokajäätelöt tuntuvät vyötäröllä. Liikunta jää kesällä usein vähemmälle, sillä monet jumppatunnit ja liikuntaharrastukset jäävät kesäksi tauolle. Kuumuus ei kannusta urheilemaan. Helteet kannustavat nauttimaan kylmiä juomia varjossa ja loikoilemaan auringossa. Sadesää puolestaan innostaa pelaamaan sisätiloissa tai käpertymään television eteen.

Kaikkialla maailmassa lihotaan. Lääketieteen julkaisu The Lancetin mukaan liikalihavuus tappaa maailmanlaajuisesti kolme kertaa aliravitsemusta enemmän. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat Pohjoismaiden lihavin kansa. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten lihominen ja liikkumattomuus. Noin joka neljäs poika ja joka viides tyttö Suomessa on selkeästi ylipainoinen.

Kouluterveyskyselyn mukaan 35 prosenttia porvoolaisista 8.-9. -luokan oppilaista jättää yhden tai useamman koululounaan väliin kouluviikon aikana. Kouluruoka vaihtuu hampurilaiseen, sipseihin tai karamelleihin, varsinkin jos kaverit tekevät niin. Nuori haluaa pysyä ryhmässä. Ympäristöllä on iso vaikutus siihen, kuinka lapsi ja nuori syö. Koti, päivähoitopaikka, koulu sekä kauppojen ruokatarjonta, mainonta ja yleiset asenteet vaikuttavat lapsen ja nuoren ruokailutottumuksiin.

Istuminen on suurin kansanterveydellinen riskimme. Se, miten paljon istuma-asennossa vietämme peruskoulumme aikana vain edesauttaa kehosta vieraantumista ja liikunnan hylkäämistä viimeistään nuorena aikuisena. Tutkimusten mukaan vain murto-osa päiväkoti-, alakoulu- ja etenkin yläkouluikäisistä liikkuu riittävästi edes oman terveytensä ylläpitämiseksi. Yhteiskunnan on otettava lihavuusongelma tosissaan. Tarvitaan lihavuuden hoitoa sekä ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten liikuntaan kannustavaa kaupunkisuunnittelua ja lasten harrastusmahdollisuuksien lisäämistä. On löydettävä keinoja vaikuttaa koko ruokaympäristöön, jotta se tukee kaikin tavoin lasten ja nuorten terveyttä.

Anette Karlsson


Kolumni on julkaistu 3.8.2019 Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...