Porvoon kouluverkko puhututtaa taas. Tällä kertaa keskusta-alueen koulut ja niiden oppilaaksiottoalueet (UM 18.2.). Lähikoulu ja sen tulevaisuus on erityisen tärkeä kysymys lapsiperheille. Tiloihin liittyvät huolet, jatkuvat muutokset ja epävarmuus vaikuttavat negatiivisesti sekä lapsiperheisiin että koulujen henkilöstöön. Kantele-talossa tiloihin liittyvä huoli on ollut pitkään läsnä, sillä rakennus mitoitettiin heti alkuun liian pieneksi. Sellaisesta virheestä tulee ottaa opiksi.
Koulujen toimiminen liian pienissä tiloissa on johtanut erikoisiin tilaratkaisuihin, joita ei voida pitää oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisina. Samoja haasteita on ollut Kevätkummun lisäksi myös A-E koulussa. Lisäksi sisäilmaongelmien kanssa on painittu useassa keskusta-alueen koulussa. Kouluverkkoa on käsitelty tällä valtuustokaudella useaan otteeseen ja virkamiesten taholta on annettu ymmärtää, että täyttöasteen ollessa noin 80 prosenttia, koulu toimii pedagogisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Täyttöasteessa on aina vaihtelua, sillä lapsimäärä vaihtelee hieman vuosiluokittain. Näin ollen voidaan todeta, että keskusta-alueen koulut ovat nyt pedagogisesti katsottuna täydellä käyttökapasiteetilla ja jopa sen yli (A-E 94 %, Keskuskoulu 80 %, Huhtinen 77 %, Kevätkumpu 98 %, Kvarnbackens skola 84 %, Vårberga skola 88 % ja Strömborgska skola 89 %). Kouluratkaisujen ja tilojen täyttöasteiden tarkastelun yhteydessä tulee myös muistaa esiopetuksen ja iltapäiväkerhon tarvitsemat tilat.
On ilmeistä, että uusia porvoolaisia muuttaa juuri keskusta-alueelle, jonne uusia koteja kaavoitetaan tiiviiseen tahtiin. Kaupungin strategiassa linjataan: ”Kaupungin väkiluku kasvaa selkeästi. Porvoo saa muuttovoittoa lapsiperheistä, elinkeinoelämän tarvitsemista osaajista ja maahanmuuttajista.” On erittäin lyhytnäköistä mitoittaa jatkossakin keskusta-alueen koulut liian pieniksi ja elää laastariratkaisujen varassa vuodesta toiseen. Lisätilan tarve on ilmeinen Kevätkummussa ja se on paras keino varmistaa, että alueen molemmat koulut voivat toimia oppilaiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Anette Karlsson, kaupunginhallituksen jäsen ja valtuutettu (sd.)
Markus Hammarström, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja ja valtuutettu (sd.)
Porvoo
Koulujen toimiminen liian pienissä tiloissa on johtanut erikoisiin tilaratkaisuihin, joita ei voida pitää oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisina. Samoja haasteita on ollut Kevätkummun lisäksi myös A-E koulussa. Lisäksi sisäilmaongelmien kanssa on painittu useassa keskusta-alueen koulussa. Kouluverkkoa on käsitelty tällä valtuustokaudella useaan otteeseen ja virkamiesten taholta on annettu ymmärtää, että täyttöasteen ollessa noin 80 prosenttia, koulu toimii pedagogisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Täyttöasteessa on aina vaihtelua, sillä lapsimäärä vaihtelee hieman vuosiluokittain. Näin ollen voidaan todeta, että keskusta-alueen koulut ovat nyt pedagogisesti katsottuna täydellä käyttökapasiteetilla ja jopa sen yli (A-E 94 %, Keskuskoulu 80 %, Huhtinen 77 %, Kevätkumpu 98 %, Kvarnbackens skola 84 %, Vårberga skola 88 % ja Strömborgska skola 89 %). Kouluratkaisujen ja tilojen täyttöasteiden tarkastelun yhteydessä tulee myös muistaa esiopetuksen ja iltapäiväkerhon tarvitsemat tilat.
On ilmeistä, että uusia porvoolaisia muuttaa juuri keskusta-alueelle, jonne uusia koteja kaavoitetaan tiiviiseen tahtiin. Kaupungin strategiassa linjataan: ”Kaupungin väkiluku kasvaa selkeästi. Porvoo saa muuttovoittoa lapsiperheistä, elinkeinoelämän tarvitsemista osaajista ja maahanmuuttajista.” On erittäin lyhytnäköistä mitoittaa jatkossakin keskusta-alueen koulut liian pieniksi ja elää laastariratkaisujen varassa vuodesta toiseen. Lisätilan tarve on ilmeinen Kevätkummussa ja se on paras keino varmistaa, että alueen molemmat koulut voivat toimia oppilaiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Anette Karlsson, kaupunginhallituksen jäsen ja valtuutettu (sd.)
Markus Hammarström, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja ja valtuutettu (sd.)
Porvoo
Kirjoitus on julkaistu 22.2.2021 Uusimaassa.
