Siirry pääsisältöön

Kestävää energiapolitiikkaa

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui viime viikolla Grönlantiin. Keskustelimme arktisesta alueesta ja ilmastonmuutoksesta. Maapallon lämpenemisen vaikutukset ovat selvästi nähtävissä Grönlannissa. Asiantuntijoiden mukaan vuodessa sulaa vajaa 300 miljoonaa tonnia jäätä ilmastonmuutoksen seurauksena. Pelkona on koko Grönlannin jääpeitteen sulaminen, joka nostaisi merenpintaa merkittävästi, jopa yli seitsemällä metrillä. Sillä olisi haitallisia vaikutuksia myös meihin itäuusmaalaisiin.

Tutkimusten mukaan fossiiliset polttoaineet (hiili, öljy ja kaasu) ovat suurin hiilidioksidipäästöjä aiheuttava tekijä maailmassa. Näitä fossiilisia polttoaineita käytetään pääsääntöisesti sähkön ja lämmön tuottamiseen sekä kuljetukseen. Olemme Pohjoismaiden neuvostossa edistäneet sähköisen liikenteen (sähköautot) ja merenkulun (sähköiset laivat ja risteilyalukset sekä satamat) yleistymistä Pohjolassa. Lisäksi tarvitaan toimia kestävän energiantuotannon turvaamiseksi.

Kansainvälisen hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raporttien mukaan ydinvoima on yksi keskeisimmistä ilmastonmuutoksen ratkaisukeinoista. Ydinvoima ja vesivoima ovat globaalisti ainoita keinoja, joilla sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt on pystytty leikkaamaan lähes nollaan. Saksan päätös luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä on ollut ympäristölle haitallinen, sillä hiilen käyttö on lisääntynyt. Nyt siellä aloitetaan 100 hehtaarin hakkuut 12 000 vuotta vanhassa metsässä ruskohiilen saatavuuden turvaamiseksi. Virheitä on tehty myös Suomessa. Vuonna 2010 Keskustan, Kokoomuksen, RKP:n ja Vihreiden hallitus ei antanut lupaa Loviisa kolmosen rakentamiseen. Sen sijaan annettiin lupa Fennovoimalle, joka kaatoi metsät tulevan laitoksen tieltä. Loviisassa olisi ollut valmis infra ja paras osaaminen. Mutkia on ollut Pyhäjoen laitoksen matkalla jatkuvasti. Nyt useat poliitikot ovat myöntäneet, että silloin tehtiin virhe.

Fortum selvittää hakeeko yhtiö jatkolupaa Loviisan laitoksille, joiden käyttöikä umpeutuu 2027 ja 2030. Seuraavalla hallituksella saattaa olla mahdollisuus korjata vuoden 2010 virhe ja myöntää Loviisaan ne luvat, joita sinne tarvitaan. Suomen kaltaisessa kylmässä maassa olisi täysin vastuutonta luopua ydinvoimasta liian nopealla aikataululla. Lisää panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön uudistuvan energiatuotannon lisäämiseksi ja ydinpolttoaineen ja -jätteiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi tarvitaan.

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 21.9.2018 Loviisan Sanomissa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...