Siirry pääsisältöön

Valtuustoaloite: Lisää harrastusmahdollisuuksia Porvooseen

Harrastusten kustannukset ovat nousseet Suomessa viime vuosina merkittävästi. Keskivertoisen harrastavan perheen vuositulot olivat 87 000 vuodessa. Vain 36 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä ansaitsee vuodessa yli 80 000 euroa. Sosioekonominen tausta vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin saada yhdenvertainen kasvuympäristö.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen tutkimuksesta (2016) käy ilmi, että vanhempien tausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti nuorten koulutusvalintoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että koulutuksen periytymiseen vaikuttaa kotiympäristön kulttuurinen pääoma ja harrastuneisuuteen kannustaminen.

Harrastusrikas ympäristö kehittää lapsen tietoja ja taitoja, kuten sanavarastoa, argumentaation taitoja, sosiaalista ymmärrystä ja yleissivistystä, joilla on myönteinen vaikutus koulumenestykseen ja koulutusasenteisiin. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen tuo pitkällä aikavälillä säästöjä, kun nuorten syrjäytyminen saadaan ennaltaehkäistyä.

Ilmoituksia häiritsevästä mopoilusta on tänä kesänä tullut Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle runsaasti. Äänekäs mopolla päristely erityisesti yöaikaan on aiheuttanut harmia useaan otteeseen. Tilanteeseen on löydettävä kestävä ratkaisu, johon sekä mopoilijat että muut voivat olla tyytyväisiä. Esimerkiksi Kontiolahdella tilanne on ratkaistu nuorten vapaassa käytössä olevan mopoilusuoran avulla. Suora on sijoitettu riittävän kauas asuinalueista. Näin nuorten suosima mopoilu ei häiritse ketään.

Tennis on laji, jota harrastaa monikymmenkertainen määrä pelaajia siihen nähden, kuinka paljon varsinaisissa tennisseuroissa on jäseniä. Tennisvarusteet eivät ole kovin kalliita ja pelaaminen on ison osan vuodesta mahdollista myös ulkona. Tenniksen voi aloittaa heti, kun oppii kävelemään ja sen pelaamista voi jatkaa niin kauan, kuin vain jalat jotenkin toimivat. Pyörätuolinkin kanssa voi tennistä pelata. On tärkeää, että kaupunki tukee ja kannustaa asukkaita liikkumaan ja harrastamaan. Tennis-seinä on hyvä keino edistää tätä tavoitetta.

Porvoossa on ollut keilahalli, mutta sitä ei ole enää. Kaupungin nuoret ovat tehneet aloitteen keilahallin saamisesta kaupunkiin. Keväällä liikuntapalvelut vastasivat nuorten aloitteeseen toteamalla, että keilahallin saamista Porvooseen edistetään. Vastauksessa tuotiin esiin, että on kuitenkin yrittäjistä kiinni, kokevatko he sen kannattavaksi. Liikuntapalvelut vastasivat myös toivovansa, että sopiva yrittäjä löytyisi mahdollisimman pian. Asia edistyisi todennäköisesti paremmin, jos kaupunki selvittää mahdollisia sijoituspaikkoja keilailuhallille. On käsittämätöntä, että Porvoon kokoisesta kaupungista puuttuu niin monen suomalaisen suosima harrastusmahdollisuus, keilailuhalli.

Esitämme, että Porvoo selvittää miten lasten ja nuorten mahdollisuutta harrastaa koulupäivän ulkopuolella voidaan parantaa. Selvityksessä tulee ilmetä, miten lasten ja nuorten harrastukset jakautuvat sukupuolen mukaan. Selvityksessä tulee ilmetä minkä hintaisia harrastusmahdollisuuksia Porvoossa on. Selvityksessä tulee ilmetä, miten kaupunki tukee erilaista harrastustoimintaa. Kaupungin harrastustoimintaan myöntämästä tuesta tulee selvitykseen tehdä myös sukupuolivaikutusten arviointi.

Esitämme, että Porvoon kaupungin nettisivuille laaditaan sivu, josta löytyy kaikki kaupungin harrastusmahdollisuudet ja -seurat. Harrastuksen löytäminen pitää olla helppoa.

Esitämme, että Porvoossa selvitetään mahdollisuudet rakentaa nuorille vuorokauden ympäri maksutta käytössä oleva mopoiluun soveltuva paikka. Paikan tulee sijaita riittävän kaukana asuinalueista.

Esitämme, että Porvoossa selvitetään mahdollisuutta rakentaa kaikkien vapaassa käytössä oleva tennisseinä. Seinä tulisi sijoittaa lähelle tenniskenttää, esimerkiksi Tolkkisiin.

Esitämme, että kaupunki aktiivisesti edistää keilailuhallin saamista Porvooseen. Kaupungin tulee selvittää mahdollisimman pian, minne keilailutoimintaa olisi mahdollista sijoittaa. Yrittäjä on helpompi saada, jos kaupungilla on tiedossa, missä toimintaa olisi mahdollista järjestää.

Anette Karlsson (sd.)
Riitta Ahola (sd.)



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...