Siirry pääsisältöön

Det behövs krafttag för en bättre äldrevård

Det var hjärtskärande att läsa Marina Rautakoskis skrivelse (ÖN 11.9) om hur hennes 90-åriga far hade blivit behandlad. Liknande missförhållanden som Rautakoski beskriver får vi tyvärr läsa om allt för ofta. Beslutsfattarna och tjänstemännen jobbar för att förbättra läget i Borgå, men det tar tid. Det krävs också satsningar på nationell nivå. Mera resurser måste riktas till äldrevården och en bindande vårddimensionering måste stiftas i lag. Vi kan inte fortsätta så här längre, det behövs tillräckligt med yrkesmänniskor inom hemvården och anstaltsvården. Vi vet att en lagstadgad dimensionering är det effektivaste sättet att garantera att det finns tillräckligt med personal inom hemvården.

Enligt en nordisk forskning (Nordcare2) har till och med två av fem finländare som jobbar inom hemvården funderat på att sluta eller byta bransch. Hälsan håller inte. Snart har vi ingen som vill jobba inom äldrevården. Och orsaken är inte att det inte skulle råda brist på människor i vårt samhälle som vill jobba med åldringar, utan orsaken är att arbetet i vissa situationer helt enkelt inte är humant. Dubbelbokning av kundbesök och för lite tid att förflytta sig från en kund till en annan är återkommande problem. Vårdarna tvingas ibland att förkorta kundbesöken och ibland finns det inte ens tid för lunchpaus. Vi vet alla hur tungt det är att jobba flera timmar utan något att äta, för att inte tala om hur det känns för kunderna, i vars hem någon bara snabbt svänger in för att sedan fort springa iväg till nästa anhalt.

Den finländska åldringsvården har hamnat i ett tragiskt ekorrhjul – mängden kunder ökar och behoven växer, arbetsmängden ökar och det i sin tur orsakar försämringar av kvaliteten inom vården. Så kan det inte fortsätta. Vi vill leva i ett samhälle där alla har rätt till en trygg och värdig ålderdom. Fokus måste sättas på utvecklingsarbete och utbildning i ledarskap. Hemvårdens arbetslistor måste vara realistiska och det måste finnas tillräckligt med vårdare så att en god och kvalitativ vård kan garanteras. Om arbetsförhållanden är bra, då finns det också fler människor som vill jobba inom branschen. Nu känns det som om hemvården och åldringsvården i allmänhet har blivit en oattraktiv arbetsplats, vilket försämrar den redan oroväckande situationen. Det behövs vilja och starka tag på riksnivå för att ge den finländska åldringsvården det lyft och den kvalitet den förtjänar.

Anette Karlsson


Texten är publicerad 18.9.2018 i Östnyland.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...