Siirry pääsisältöön

Loviisa mukaan energiavallankumoukseen!

Työ- ja elinkeinoministeriön sähkönkäyttöarvion (2009) mukaan Suomeen tarvitaan kaksi voimalaa: yksi uusi ja yksi Loviisan voimalan korvaava investointi. Tästä huolimatta Vanhasen II hallitus hyväksyi vuonna 2010 Fennovoiman ja Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) luvat, itsestäänselvän Fortumin sijaan. Nyt vuonna 2015 tiedetään, että TVO:n Olkiluoto 4:nen ei toteudu ja Fennovoiman rahoituksessa on ollut suuria ongelmia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vastoinkäymisistä huolimatta, Pyhäjoen kaadettuihin metsiin nousee ydinvoimala.
Usein on helppoa olla jälkiviisas. Suomen ydinvoimaratkaisuissa ei voi puhua jälkiviisaudesta, sillä jo vuonna 2009 oli selvää, että Loviisa 3:sen luvan myöntäminen olisi ollut järkevää. Loviisassa oli vuonna 2010, ja on yhä, erinomaiset edellytykset uuden laitoksen rakentamiselle olemassa olevan infran puolesta ja voimalan henkilöstöllä on vahva osaaminen sekä rakentamisesta että laitoksen kehittämisestä ja modernisoimisesta.
Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi oli käännekohta, jossa Kondratjevin kuudes aalto, niin sanottu vihreän talouden vaihe käynnistyi. Suomella on mahdollisuus toimia ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan kehityksen mallimaana. Esimerkiksi Vaasassa toimii Pohjolan suurin energiaklusteri, johon kuuluu yli sata yritystä, joilla on 10 000 työntekijää ja neljän miljardin liikevaihto, josta viennin osuus on 70 %. On selvää, että energia-cleantech eli uusiutuviin energialähteisiin perustuvat energiateknologiat ja niihin liittyvät palvelut sekä energiaratkaisut ovat globaalisti kasvava liiketoiminta-alue. Suomen ei tule jäädä jälkijunaan kehityksessä.
Äkillisen rakennemuutoksen alueena Loviisan tulee luoda uutta kasvua ja työtä. Energia-cleantech on Loviisalle erinomainen vaihtoehto, sillä alueella on jo korkeaa osaamista energiasektorilla ydinvoimalan johdosta. Loviisan lähellä sijaitsevat myös Kotka, Lahti ja Porvoon Neste Oil. Kaikki ovat hyviä esimerkkejä tulevaisuuteen katsovasta energiapolitiikasta. Kotkassa on sijoitettu biokaasulaitokseen ja tuulivoimaan. Lahti on tunnettu cleantech-kaupunkina ja Neste Oil on puolestaan yksi Suomen suurimmista cleantech-yhtiöistä.
Uusi älykäs energia tuottaa jo nyt globaalisti satojen miljardien eurojen vuotuisen liikevaihdon. Globaalissa energiapolitiikassa voittajia ovat ne alueet, jotka ovat ajoissa panostaneet uuteen tekniikkaan, kehittäneet alan teollisuutta ja pystyneet myymään ratkaisujaan muille. Mikäli Loviisa 3:sen lupaa ei myönnetä tällä hallituskaudella on Loviisan toimittava aktiivisesti muun energiateollisuuden kehittämiseksi alueella, sillä uuden voimalaitoksen rakentaminen vie useita vuosia ja Loviisa 1 ja 2 toimiluvat umpeutuvat vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin tulevaisuus ei saa hautautua Suomen hallitusten huonoihin energiaratkaisuihin, vaan Loviisan tulee olla mukana energiavallankumouksessa luomalla uutta työtä ja kasvua energiateknologian ympärille.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...