Ei ole salaisuus, että sosiaali- ja terveysalalla työvoimatarve kasvaa, mutta tekijöitä on vaikea saada. Työ on jatkuvan resurssipulan vuoksi kiireistä ja työmäärä koko ajan kasvava. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että liian moni sote-alalla työskentelevä on vaihtanut alaa tai harkinnut alan vaihtoa. Tämä on tullut selville useissa hoitoalan viime aikaisissa kyselyissä ja tutkimuksissa, joita ammattiliitot ovat nostaneet esille. Lisäksi suurten ikäpolvien eläköityminen tulee vaikuttamaan sote-alaan lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Julkisuudessa on keskusteltu erilaisista toimista, joiden avulla sote-henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista voitaisiin parantaa. Mielestämme tärkeää olisi tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja etsiä ratkaisuja määrätietoisesti ongelmaan yhdessä työntekijöiden ja ammattiliittojen kanssa.
Hoitajapula ei ole pelkästään Porvoon ongelma, vaan kyse on valtakunnallisesta haasteesta, johon ensisijaisesti on löydettävä valtakunnallisia ratkaisuja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meidän tulisi pyrkiä löytämään paikallisia ratkaisuja tilanteeseen: Keinoja lisätä työhyvinvointia ja alan vetovoimaa juuri meidän alueella. Demariryhmä esitti sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviokäsittelyssä, että Porvoossa tulisi tehdä kokeilu kuuden tunnin työpäivästä. Kokeilun avulla keräisimme tietoa siitä millaisia vaikutuksia lyhennetyllä työpäivällä, ilman palkanalennusta, olisi työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen ja sen myötä porvoolaisten saamiin palveluihin. Kokeilun voisi toteuttaa aluksi jossakin rajatussa kaupungin sote-yksikössä. Esitys ei menestynyt lautakunnassa, mutta asia ei ole vielä loppuun käsitelty Porvoossa. Tulemme nostamaan asian uudelleen keskusteluun kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarviokokouksissa.
Kuuden tunnin työpäiväkokeiluja on tehty muualla maailmassa, juuri viimeisimpänä sote-alalla Ruotsissa. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Ruotsalaisessa Mölndalsin sairaalassa kokeilu tehtiin kolme vuotta sitten ja tuloksien pohjalta kuuden tunnin työpäivä vakiinnutetaan nyt siellä. Työhyvinvoinnin lisääntymisen ohella työn tuottavuus, eli miten paljon tavoitteiden mukaisia asioita saadaan aikaiseksi tietyssä ajassa, on lisääntynyt. Sairauspoissaolot ja varhaiseläköitymiset ovat myös vähentyneet.
Työvoimapula on todellisuutta myös muualla, kuten Ruotsissa. On kuitenkin arvioitu, että kuuden tunnin työpäivä on vetovoimatekijä, jonka avulla ammattilaisia on saatu houkuteltua hoitoalalle sekä kyseiseen työpaikkaan. Kuuden tunnin työpäivä voisi olla vetovoimatekijä myös Porvoolle ja lähitulevaisuudessa koko Itä-Uudellemaalle. Sote-sektoriin tulee panostaa, vaikka muutostilanteessa se monelle tuntuukin oudolta. Potilaat ja asiakkaat ovat kuntalaisia, hoitivat heitä kaupunki tai hyvinvointialue. Emme voi ummistaa silmiämme sote-alan ongelmilta ja toivoa, että pian hyvinvointialue tekee asialle jotain. Meidän on aloitettava työ, jota hyvinvointialue voi jatkaa.
Hoitajapula ei ole pelkästään Porvoon ongelma, vaan kyse on valtakunnallisesta haasteesta, johon ensisijaisesti on löydettävä valtakunnallisia ratkaisuja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meidän tulisi pyrkiä löytämään paikallisia ratkaisuja tilanteeseen: Keinoja lisätä työhyvinvointia ja alan vetovoimaa juuri meidän alueella. Demariryhmä esitti sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviokäsittelyssä, että Porvoossa tulisi tehdä kokeilu kuuden tunnin työpäivästä. Kokeilun avulla keräisimme tietoa siitä millaisia vaikutuksia lyhennetyllä työpäivällä, ilman palkanalennusta, olisi työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen ja sen myötä porvoolaisten saamiin palveluihin. Kokeilun voisi toteuttaa aluksi jossakin rajatussa kaupungin sote-yksikössä. Esitys ei menestynyt lautakunnassa, mutta asia ei ole vielä loppuun käsitelty Porvoossa. Tulemme nostamaan asian uudelleen keskusteluun kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarviokokouksissa.
Kuuden tunnin työpäiväkokeiluja on tehty muualla maailmassa, juuri viimeisimpänä sote-alalla Ruotsissa. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Ruotsalaisessa Mölndalsin sairaalassa kokeilu tehtiin kolme vuotta sitten ja tuloksien pohjalta kuuden tunnin työpäivä vakiinnutetaan nyt siellä. Työhyvinvoinnin lisääntymisen ohella työn tuottavuus, eli miten paljon tavoitteiden mukaisia asioita saadaan aikaiseksi tietyssä ajassa, on lisääntynyt. Sairauspoissaolot ja varhaiseläköitymiset ovat myös vähentyneet.
Työvoimapula on todellisuutta myös muualla, kuten Ruotsissa. On kuitenkin arvioitu, että kuuden tunnin työpäivä on vetovoimatekijä, jonka avulla ammattilaisia on saatu houkuteltua hoitoalalle sekä kyseiseen työpaikkaan. Kuuden tunnin työpäivä voisi olla vetovoimatekijä myös Porvoolle ja lähitulevaisuudessa koko Itä-Uudellemaalle. Sote-sektoriin tulee panostaa, vaikka muutostilanteessa se monelle tuntuukin oudolta. Potilaat ja asiakkaat ovat kuntalaisia, hoitivat heitä kaupunki tai hyvinvointialue. Emme voi ummistaa silmiämme sote-alan ongelmilta ja toivoa, että pian hyvinvointialue tekee asialle jotain. Meidän on aloitettava työ, jota hyvinvointialue voi jatkaa.
Anette Karlsson, sosionomi (AMK)
valtuutettu, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (sd.)
Jenna Perokorpi, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja (AMK)
valtuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja (sd.)
Porvoo
valtuutettu, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (sd.)
Jenna Perokorpi, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja (AMK)
valtuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja (sd.)
Porvoo
Kirjoitus on julkaistu 16.10.2021 Uusimaassa.
