Siirry pääsisältöön

SDP:s Anette Karlsson kandiderar i välfärdsområdesvalet

Fullmäktigeledamot i Borgå och 2. vice ordförande i stadsstyrelsen Anette Karlsson (sdp) ställer upp i välfärdsområdesvalet som ordnas i januari. Välfärdsområdenas fullmäktige inleder sitt arbete i mars 2022 och ansvarar över att överföra social- och hälsovårdstjänsterna samt räddningsverket till välfärdsområden, och från och med början av 2023 ansvarar områdena för dessa tjänster. Karlsson samlade över 700 röster i förra kommunalvalet och fick därmed näst mest röster i sin hemstad.

- Under den senaste tiden har jag blivit kontaktad om bl.a. hemvården, kön till hälsocentralen och om socialarbetarnas välmående. Som utbildad socionom (YH), blivande socialarbetare samt sakkunnig för tredje sektorn på riksdagen känner jag att det enda ansvarsfulla alternativet är att ställa upp i detta viktiga val, säger Karlsson.

Östra Nylands välfärdsområde bildas av kommunerna: Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Borgå, Pukkila och Sibbo.

- Välfärdsområdet ansvarar för många viktiga tjänster och därför tycker jag att det är viktigt att människor visar intresse för det kommande valet. Det är inte obetydligt vem som bestämmer var hälsocentraler finns, hur rådgivningen fungerar eller vilka verksamhetsförutsättningar frivilliga brandkåren har, påpekar Karlsson.

Välfärdsområden har hand om socialvårdens tjänster, till exempel hemtjänsten och hemvården inom äldreomsorgen, tjänster för personer med en funktionsnedsättning, elevvården (skolkuratorerna, psykologerna), barnskyddet, rusmedels-, och mentalvårdsarbetet, socialarbetet, fostrings- och familjerådgivning och hälsovårdstjänster, såsom hälsocentralernas tjänster, tandvård, specialiserad sjukvård samt räddningsväsendet.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...