Siirry pääsisältöön

Hallitus terveysbisneksen asialla

Hallitus julkaisi (6.4.) sosiaali- ja terveysuudistuksen linjaukset. Keskusta sai maakuntahallinnon ja Kokoomus sai rahastusmahdollisuuden. Muu jäikin sitten taka-alalle. Hallitus teki merkittävän periaatteellisen linjauksen päättäessään, että julkinen toiminta joka kilpailee markkinoilla yksityisen toiminnan kanssa, tulee yhtiöittää. Esimerkiksi terveyskeskukset ja lastensuojelu tulee yhtiöittää. Suomessa on olemassa voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, mutta esimerkiksi terveyspalveluita tuottavat Attendo ja Terveystalo eivät ole sellaisia. Tulevaisuudessa olisi siis mahdollista tehdä entistä enemmän bisnestä ihmisten terveydellä ja avuntarpeella.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimitusjohtaja Aki Linden toteaa Kauppalehden haastattelussa (7.4.), että ennaltaehkäisyä on vaikea rakentaa järjestelmään, joka kilpailee potilaista. Suunta on erittäin huolestuttava, sillä useat tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen vähentää yhteiskunnan kustannuksia ja edistää ihmisten hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulisi olla vahvassa julkisessa ohjauksessa, koska terveydenhuollon potilaan tai sosiaalihuollon asiakkaalla ei tulisi tehdä rahaa yhtiöiden ja yritysten johtajille. Kansalaiset kaipaavat laadukkaita ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluita – palveluita, jotka kaventavat terveyseroja ja edistävät kaikkien, varallisuudesta riippumatta, hyvinvointia. Nämä tavoitteet jäivät bisneksen ja maakuntahallinnon jalkoihin.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...