Otto Andersson (rkp) ei näytä olevan kiinnostunut Isnäsin kyläkoulujen pelastamisesta (LS 12.4.), vaan hän yrittää ohjata keskustelua pois olennaisesta, eli isnäsiläisten lasten turvallisen koulupolun turvaamisesta. Andersson toteaa totuudenmukaisesti, ettei opetusministeri Krista Kiuru (sd.) voinut hyväksyä (2014) Loviisan kaupungin toimilupahakemusta Isnäsin kaksikielisestä koulusta, koska laki ei sitä sallinut. Lakimuutos vaatii hallituksen yhteisymmärryksen ja sitä ei valitettavasti viime hallituskaudella löytynyt, koska RKP oli mukana. Sosialidemokraatit kannattivat silloin ja kannattavat yhä innovatiivisia kaksikielisyyttä tukevia ratkaisuja.
Valitettavan monessa tapauksessa RKP keskittyy lokeroimaan eri kieliryhmiä omiin poteroihinsa sen sijaan, että puolue olisi mukana etsimässä paikallisesti toimivia ratkaisuja. Toivottavasti Loviisassa toimitaan toisin ja laitetaan paikalliset lapset ja perheet etusijalle. Loviisalla on vielä aikaa hakea uutta toimilupaa innovatiiviselle hankkeelle, Isnäsin kaksikieliselle koululle. Isnäsin maantieteellisen sijainnin perusteella olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä löytämään paikallisesti toimiva ratkaisu vuoteen 2020 mennessä. Pitkä koulumatka saattaa aiheuttaa lapsille ylimääräistä stressiä, mikä voi pahimmillaan johtaa heikentyneisiin oppimistuloksiin ja mielenterveysongelmiin.
Suomi on kaksikielinen maa ja kaksikielisten kansalaisten määrä lisääntyy jatkuvasti. Tästä huolimatta meillä on edelleen täysin yksikielinen koulujärjestelmä. Kaksikielistä koulumaailmaa – yhteisiä pihoja, oppitunteja, tiloja, opettajia – on vastustettu sillä perusteella, että valtakieli suomi alkaisi vähitellen dominoida ja vähemmistökieli ruotsin asema rapautuisi. Todellisuudessa kieliryhmien vahva erottelu on johtanut negatiiviseen suhtautumiseen vähemmistökieltä ruotsia kohtaan.
Lapset oppivat todella paljon ikätovereiltaan ja on selvää, että lapset joilla on toiseen kieliryhmään kuuluvia perheenjäseniä, ystäviä ja sukulaisia oppivat toisen kielen muita helpommin. Kaksikielisillä paikkakunnilla, kuten Loviisassa, tulee hyödyntää erinomaisia mahdollisuuksia elävään kaksikielisyyteen. On tärkeää, että lapset oppivat molemmat kotimaiset kielet ja se tapahtuu parhaiten luonnollisen kaksikielisyyden keinoin.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 15.4.2016 Loviisan Sanomissa.