Siirry pääsisältöön

Regeringen vill göra business på människors hälsa

Regeringen har publicerat (6.4) vårdreformens riktlinjer. Centern fick landskapsstyre och Samlingspartiet fick businessmöjligheter, medan det som reformen borde handla om, människors tillgång till god social- och hälsovård, inte prioriterades överhuvudtaget.
Regeringen går in för en märkvärdig principiell linje då den beslöt att all offentlig verksamhet som konkurrerar på samma marknad som de privata aktörerna måste bolagiseras. Till exempel hälsocentralerna och barnskyddet måste i framtiden lyda under ett bolag. Det finns bolag vars främsta syfte inte är att vara vinstdrivande, men till exempel Attendo och Terveystalo som erbjuder hälsovårdstjänster är inte sådana. I framtiden ska det alltså vara möjligt att göra mer vinst på människors välfärdstjänster.
Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts (HNS) VD Aki Lindén konstaterade i Kauppalehti (7.4) att det kommer att bli allt svårare att få förebyggande verksamheten att fungera bra i ett system där flera olika aktörer tävlar om patienter. Situationen är mycket oroväckande, eftersom forskning visar att samhället kan spara kostnader samt förbättra människors välfärd då man satsar på förebyggande åtgärder.
Social- och hälsovårdstjänsterna ska vara under stark offentlig styrning, eftersom social- och hälsovården enligt mig inte är ett område där det viktigaste ska vara att producera vinst åt bolagsägare, utan målet bör vara kvalitativa välfärdstjänster i rätt tid samt tjänster som minskar hälsoskillnaderna i vårt land. En offentligt producerad vård är dessutom den bästa garantin för att avgifterna för vården hålls på en rimlig nivå. Dessa målsättningar hamnade tyvärr i skymundan när landskapsförvaltningen och affärsmöjligheterna prioriterades.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...