Siirry pääsisältöön

Keppiä työttömille

Työministeri Jari Lindström esitteli maanantaina 18.4. hallituksen suunnitelmat “työllisyyden edistämiseksi”. Tarjolla näytti kuitenkin vain olevan keppiä työttömille. Suunnitelmissa on poistaa työttömiltä työnhakijoilta, nykyään voimassa oleva, 3 kuukauden ammattisuoja. Tämä saattaa johtaa siihen, että esimerkiksi työtön lastentarhanopettaja voitaisiin pakottaa ottamaan vastaan työtä rakennustyömaalta. Lisäksi hallitus kaavailee työnäytteen käyttöönottoa. Kyse on siis jopa 4 kuukautta kestävästä, ilman työsuhdetta ja palkkaa tapahtuvasta työnteosta.
Meillä on jo nyt olemassa työkokeilu, jossa on selkeät pelisäännöt, joita TE-toimisto valvoo. Työkokeilussa oleva henkilö ei esimerkiksi saa korvata palkkatyöläisiä. Olen itse media-assistentin papereilla päässyt työkokeiluun ala-asteelle koulunkäyntiavustajaksi. Työpäivä oli tavallista lyhyempi ja sain korvaukseksi korotettua työttömyyspäivärahaa. Saamani työkokemus mahdollisti työllistymisen päiväkotiin, mistä sainkin innostuksen opiskella sosionomiksi.
Ihmettelen suuresti mitä hallitus työnäytteellä hakee takaa. Väistämättä tulee mieleen, että hallituksen taka-ajatuksena on palkattoman työn teettämisen uusi väylä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työkokeilua ei valvottaisi – eli ilmaistyöntekijöitä voisi vapaasti käyttää esimerkiksi korvaamaan irtisanottuja työntekijöitä.
Työttömien kurittamisen sijaan hallituksen tulisi keskittyä uusien työpaikkojen luomiseen, esimerkiksi investointien keinoin – homekouluja ja teitä voitaisiin korjata. Jos työtä ei ole, ei sitä voi ottaa vastaan, vaikka hallitus kuinka kurittaa. Työttömyysturvan heikentäminen siirtää työttömiä työnhakijoita sosiaalitoimen luukulle. Se ei ole tarkoituksenmukaista.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...