Siirry pääsisältöön

Oikeus hyvään vanhuuteen

Ikääntyminen on iloinen asia. Se tarkoittaa enemmän aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Lapsenlapset saavat mahdollisuuden tutustua isovanhempiinsa, ja jopa isoisovanhempiin. Sellaista mahdollisuutta ei minun vanhemmillani, isovanhemmista puhumattakaan ollut. Iloitsen siitä, että lapsellani ja minulla on. Lähipiiriini kuuluu paljon aktiivisia ikääntyneitä. Osan kohdalla on vaikea uskoa kyseessä olevan yli 80-vuotias, sillä välillä minusta tuntuu, että heillä on enemmän intoa ja tarmoa kun minulla. Monet ikäihmiset pysyvätkin aktiivisina, jolloin heidän kokonaisvaltainen hyvinvointinsa pysyy parempana. Kaupunkisuunnittelun ja palvelutarjonnan tuleekin ensisijaisesti lähteä siitä, että jo olemassa olevaa hyvää vahvistetaan ja tuetaan.

Valitettavasti korona vei yhteiskuntaa väärään suuntaan. Hyvinvoinnin heikkeneminen lisääntyi voimakkaasti. Ihmiset eivät uskaltaneet hakeutua lääkäriin ja arkinen aktiivisuus väheni eristäytymisen takia. Tapahtunut muistuttaa paljon makuuttamisilmiötä, jossa ikäihminen kuihtuu pois sängyssä maatessa. Sellaista ikääntymistä en yhteiskuntaamme halua. Siksi on tärkeää, että ennaltaehkäisevien palveluiden ohella lyhennämme hoitojonoja ja parannamme vanhustenhoitoa.

Suomalainen vanhustenhoito on kriisissä. Kotihoidon varassa on tällä hetkellä yksin asuvia hyvin huonokuntoisia, myös muistisairaita vanhuksia. Itä-Uudellamaalla yli 12 prosenttia yli 75-vuotiaista kokee, että heillä on vähintään suuria vaikeuksia itsestään huolehtimisessa. Viime vuonna tein aloitteen muistikylän perustamisesta Itä-Uudellemaalle. Valitettavasti asia ei ole edennyt. Muistiystävällisessä Suomessa muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä voivat elää arvokasta elämää, eikä heitä jätetä ilman tukea.

Viime aikoina on puhuttu paljon hoivakotien hoitajapulasta. Tilanne on huolestuttava myös muutamassa alueemme kohteessa. Nämä tilanteet tulee korjata, mutta samalla tulee kiinnittää huomiota kotihoidon tilanteeseen. Kansallinen hoitajamitoitus puuttuu kotihoidosta, ja asiakaskäyntimäärät voivat hipoa taivasta. Ei ole arvokasta työtä tekevien kotihoitajien, eikä ikääntyneiden etu, että asiakaskäynnit ovat enemmänkin ovenraosta kurkistuksia kuin aitoa kohtaamis- ja hoitotyötä. Tässä meillä on vielä paljon parantamisen varaa. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään. Meidän nuorempien on varmistettava, että tämä toteutuu myös ikääntyvien osalta. Toivotan kaikille ikääntyneille hyvää vanhustenviikkoa ja toivottavasti moni teistä pääsee tänään käymään Porvoon Kevätkummun Kanteletaloon Varaudu vanhuuteen -messuille.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 8.10.2022 Uusimaassa



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...