Viime aikoina on puhuttu paljon vuonna 2018 uudistetun varhaiskasvatuslain epäkohdista. Keskustelun taustalla on varhaiskasvatuksen valtakunnallinen henkilöstöpula. Varhaiskasvatuslaissa sosionomien rooli on jäänyt epäselväksi ja heidän mahdollisuus edetä uralla päiväkodin johtajaksi on katkaistu. Tämä on johtanut siihen, että yhä useammat sosionomiopiskelijat jättävät varhaiskasvattajan pätevyyden suorittamatta. Varhaiskasvatuksen sosionomien määrä on lakimuutoksen jälkeen miltei puolittunut.
Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus on moniammatillisuus. Nyt tavoitteena on sellainen malli, että jokaisessa lapsiryhmässä olisi sekä varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Varhaiskasvatuslain mukaan 2/3 tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia tai varhaiskasvatuksen sosionomeja, ja heistä vähintään puolen tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia. Opettajien määrään liittyvä tarkennus tulisi laista poistaa.
Lain mukaan 1/3 tulee olla lastenhoitajia. Olisi tarkoituksenmukaista lisätä yksi lastenhoitaja jokaiseen ryhmään, jotta lasten ja kasvattajien suhdeluku säilyy koko toimintapäivän ajan. Nyt näin ei ole, sillä kolmen aikuisen ryhmässä paikalla on osan päivää vain 1–2 kasvattajaa, vaikka lapsimäärä ei muuttuisi. Tämä johtuu päiväkodin aukioloajasta ja henkilöstön työajasta. Ratkaisu ei ole päiväkotien lyhyempi aukioloaika, vaan lisähenkilöstön palkkaaminen.
Varhaiskasvatuslain ongelmakohdat on korjattava. Varhaiskasvatuslakia tulee muuttaa niin, että varhaiskasvatukseen suuntautuneella, sosionomi YAMK -tutkinnon suorittaneella on jatkossakin oikeus toimia päiväkodin johtajan tehtävässä. Hänellä on osaaminen ja valmiudet päiväkodin johtajan tehtävään, mutta nykyisen lain mukaan päiväkodin johtajalta edellytetään kasvatustieteen maisterin tutkintoa vuodesta 2030 alkaen. Erilaiset uramahdollisuudet varhaiskasvatuksessa lisäävät merkittävästi alan houkuttelevuutta ja alalla pysymistä. Siksi on tärkeää rakentaa varhaiskasvatuksen sosionomeille selkeitä ja joustavia koululutuspolkuja varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan ja esiopettajan tehtäviin. Nyt ammattikorkeakoulusta eteneminen yliopistotutkintoon usein tarkoittaa toisen kokonaisen tutkinnon suorittamista. Joustavammat opintopolut säästävät yhteiskunnan rahaa, mutta ennen kaikkea antavat ammattilaisille mahdollisuuksia vahvistaa omaa osaamistaan.
Lapsiasiavaltuutettu on korostanut sitä, että merkityksellistä pienelle lapselle varhaiskasvatuksessa ovat tutut ja luotettavat aikuiset ja turvallinen leikki. Tämä on arvokasta myös meille varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmille. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ansaitsevat hyvän työpaikan ja meidän lapsemme laadukkaan ja turvallisen varhaiskasvatuksen.
Anette Karlsson
Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus on moniammatillisuus. Nyt tavoitteena on sellainen malli, että jokaisessa lapsiryhmässä olisi sekä varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Varhaiskasvatuslain mukaan 2/3 tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia tai varhaiskasvatuksen sosionomeja, ja heistä vähintään puolen tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia. Opettajien määrään liittyvä tarkennus tulisi laista poistaa.
Lain mukaan 1/3 tulee olla lastenhoitajia. Olisi tarkoituksenmukaista lisätä yksi lastenhoitaja jokaiseen ryhmään, jotta lasten ja kasvattajien suhdeluku säilyy koko toimintapäivän ajan. Nyt näin ei ole, sillä kolmen aikuisen ryhmässä paikalla on osan päivää vain 1–2 kasvattajaa, vaikka lapsimäärä ei muuttuisi. Tämä johtuu päiväkodin aukioloajasta ja henkilöstön työajasta. Ratkaisu ei ole päiväkotien lyhyempi aukioloaika, vaan lisähenkilöstön palkkaaminen.
Varhaiskasvatuslain ongelmakohdat on korjattava. Varhaiskasvatuslakia tulee muuttaa niin, että varhaiskasvatukseen suuntautuneella, sosionomi YAMK -tutkinnon suorittaneella on jatkossakin oikeus toimia päiväkodin johtajan tehtävässä. Hänellä on osaaminen ja valmiudet päiväkodin johtajan tehtävään, mutta nykyisen lain mukaan päiväkodin johtajalta edellytetään kasvatustieteen maisterin tutkintoa vuodesta 2030 alkaen. Erilaiset uramahdollisuudet varhaiskasvatuksessa lisäävät merkittävästi alan houkuttelevuutta ja alalla pysymistä. Siksi on tärkeää rakentaa varhaiskasvatuksen sosionomeille selkeitä ja joustavia koululutuspolkuja varhaiskasvatuksen opettajan, erityisopettajan ja esiopettajan tehtäviin. Nyt ammattikorkeakoulusta eteneminen yliopistotutkintoon usein tarkoittaa toisen kokonaisen tutkinnon suorittamista. Joustavammat opintopolut säästävät yhteiskunnan rahaa, mutta ennen kaikkea antavat ammattilaisille mahdollisuuksia vahvistaa omaa osaamistaan.
Lapsiasiavaltuutettu on korostanut sitä, että merkityksellistä pienelle lapselle varhaiskasvatuksessa ovat tutut ja luotettavat aikuiset ja turvallinen leikki. Tämä on arvokasta myös meille varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmille. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ansaitsevat hyvän työpaikan ja meidän lapsemme laadukkaan ja turvallisen varhaiskasvatuksen.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 29.10.2022 Uusimaassa.
