Siirry pääsisältöön

Ikäihmisillä rahastaminen lopetettava!

Viime päivinä on keskusteltu paljon vanhustenhoidon tilasta ja yksityisten hoivakotien toiminnasta. Kotihoidon työntekijät ovat uupuneita, asiakaskäynnille ei ole varattu riittävästi aikaa ja hoivakotien työvuorolistoilla pyörii haamuhoitajia. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus näyttää häviävän kun budjetteja laaditaan.

Viime hallituskaudella, silloinen pääministeripuolue Kokoomus ei suostunut kirjaamaan vanhustenhoidon henkilöstömitoituksia lakiin. SDP:n vaatimuksesta sovittiin kuitenkin, että kirjaukseen voidaan palata, mikäli yhdessäkin hoivayksikössä alitettaisiin suosituksen 0,5:n mitoitus. Tilanne koheni hetkeksi. Mutta pian voitontavoittelu sai taas yliotteen. Laatu lakaistiin maton alle. Nykyinen, Keskustan johtama hallitus oli valmis jopa alentamaan henkilöstömitoitusta. Suomalaisten ja opposition vahvan vastustuksen ansiosta tästä onneksi luovuttiin. Parannuksia tilanteeseen ei tullut.

Julkisuuteen tulleet epäkohdat osoittavat, että yksityisten yritysten omavalvonta ei toimi. Omavalvontasuunnitelmat voivat näyttää paperilla hyvältä, mutta siitä huolimatta esiin tulee vakavia ongelmia. On myös ollut nähtävissä, että valvontaviranomaiset ovat ylityöllistettyjä eikä heillä ole ollut riittäviä resursseja puuttua epäkohtiin. Ikäihmiset ovat joutuneet elämään epäinhimillisissä olosuhteissa. Samaan aikaan hoivayritysten johtajat ovat käärineet massiivisia summia omiin taskuihinsa. Esimerkiksi viime päivinä vakavien laatuongelmien takia julkisuudessa olevan Esperi Care-pomon kahden vuoden tulot ylittivät kuusi miljoonaa euroa.

Hoivayritysten voitontavoittelu on moraalitonta. Sellaista ei voi hyväksyä ja asialle on saatava stoppi. Suomen lain mukaan perusopetuksella ei saa tehdä voittoa. Laki ei kuitenkaan kiellä voiton tavoittelua sosiaali- ja terveyspalveluissa tai varhaiskasvatuksessa. Tähän tarvitaan muutos. Ikäihmiset, heidän omaisensa ja hoitotyötä tekevät ansaitsevat parempaa. Tarvitaan tahtoa ja määrätietoisia toimia, jotta suomalainen vanhustenhoitotyö vastaa sitä laatua ja saa sen nosteen, jonka se ansaitsee. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä!

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 3.2.2019 Uusimaassa.