Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto kokoontui huhtikuun alussa keskustelemaan alueen strategiasta. Tilaisuudessa esiteltiin alueemme nykytilaa ja olen huolissani. Ikäihmisten hoidossa painopiste on siirtynyt laitoksista kotiin vietäviin palveluihin. Itä-Uudellamaalla yli 75-vuotiasta enemmistö (93,2 %) asuu kotona.
Oma koti on usein paras paikka meille jokaiselle. Ikääntymisen myötä koti voi kuitenkin muuttua turvallisesta paikasta joksikin ihan muuksi – yksinäisyyden linnakkeeksi, jossa ei ole turvallista olla. Yli 75-vuotiaista 13 prosenttia kokee olevansa yksinäisiä. Yksinäisyys nakertaa ihmisen terveyttä fyysisesti ja henkisesti. Yksinäisyys ei kuitenkaan ole synonyymi yksin olemiselle. Joku voi olla pitkäänkin yksin tuntematta itseään yksinäiseksi. Toinen taas voi kokea itsensä yksinäiseksi suuressakin joukossa tai vaikkapa avioliitossa. Ikäihmisten yksinäisyyteen liittyy usein jokin elämäntapahtuma tai muutos, kuten muutto, puolison menetys, avioero, oma sairaus tai eläkkeelle jääminen. On tärkeää, että voimme tukea ihmisiä muutoksen kohdatessa sekä tarjota erilaisia tukimuotoja, jotka vähentävät ihmisen yksinäisyyden kokemuksia.
Yksinäisyyden ohella koti voi heikentyneen toimintakyvyn takia muuttua turvattomaksi. Itä-Uudellamaalla yli 12 prosenttia yli 75-vuotiaista kokee, että itsestä huolehtimisessa on vähintään suuria vaikeuksia. Määrä on maan keskiarvoa suurempi ja mielestäni se kertoo siitä, että alueellamme ikäihmiset joutuvat pärjäämään liian pitkään omassa kodissaan ilman riittävää apua ja tukea. On selvää, että palvelurakenteessamme on vika, jos näin moni ihminen kokee, ettei pärjää. Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden alkoholin liikakuluttajien määrä ja heikko kuntoisteon osuus (suuria vaikeuksia kävellä 500 metriä) ovat erittäin huolestuttavalla tasolla. Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen ja ongelmien ennalta ehkäiseminen tulee olemaan yksi suurimmista tehtävistä, joita meillä on tulevalla kaudella edessä. Tarvitaan määrätietoisia toimia sekä inhimillistä päätöksentekoa, jotta jokainen ihminen kokee olevansa turvassa ja arvokas.
Anette Karlsson
Oma koti on usein paras paikka meille jokaiselle. Ikääntymisen myötä koti voi kuitenkin muuttua turvallisesta paikasta joksikin ihan muuksi – yksinäisyyden linnakkeeksi, jossa ei ole turvallista olla. Yli 75-vuotiaista 13 prosenttia kokee olevansa yksinäisiä. Yksinäisyys nakertaa ihmisen terveyttä fyysisesti ja henkisesti. Yksinäisyys ei kuitenkaan ole synonyymi yksin olemiselle. Joku voi olla pitkäänkin yksin tuntematta itseään yksinäiseksi. Toinen taas voi kokea itsensä yksinäiseksi suuressakin joukossa tai vaikkapa avioliitossa. Ikäihmisten yksinäisyyteen liittyy usein jokin elämäntapahtuma tai muutos, kuten muutto, puolison menetys, avioero, oma sairaus tai eläkkeelle jääminen. On tärkeää, että voimme tukea ihmisiä muutoksen kohdatessa sekä tarjota erilaisia tukimuotoja, jotka vähentävät ihmisen yksinäisyyden kokemuksia.
Yksinäisyyden ohella koti voi heikentyneen toimintakyvyn takia muuttua turvattomaksi. Itä-Uudellamaalla yli 12 prosenttia yli 75-vuotiaista kokee, että itsestä huolehtimisessa on vähintään suuria vaikeuksia. Määrä on maan keskiarvoa suurempi ja mielestäni se kertoo siitä, että alueellamme ikäihmiset joutuvat pärjäämään liian pitkään omassa kodissaan ilman riittävää apua ja tukea. On selvää, että palvelurakenteessamme on vika, jos näin moni ihminen kokee, ettei pärjää. Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden alkoholin liikakuluttajien määrä ja heikko kuntoisteon osuus (suuria vaikeuksia kävellä 500 metriä) ovat erittäin huolestuttavalla tasolla. Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen ja ongelmien ennalta ehkäiseminen tulee olemaan yksi suurimmista tehtävistä, joita meillä on tulevalla kaudella edessä. Tarvitaan määrätietoisia toimia sekä inhimillistä päätöksentekoa, jotta jokainen ihminen kokee olevansa turvassa ja arvokas.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 12.4.2022 Loviisan Sanomissa.
