Julkisen sektorin arvokasta hoidon, hoivan, sosiaalihuollon, varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja tukipalveluiden työtä tekevät ihmiset vaativat oikeutetusti arvostusta - lakkoja on nähty ympäri maan ja sovintoa kaivataan jo kovasti. Tarvitaan sovintoesitys, johon sisältyy pidempiaikainen palkkaohjelma koko kuntasektorille, terveydenhuoltohenkilökunta mukaan lukien.
Arvokasta työtä tekevät ihmiset ovat oikeutetusti ajamassa työolojen ja palkkauksen parannuksia. He ovat saaneet kuulla yli 10 vuotta, kuinka “nyt ei ole oikea aika”. Finanssikriisin jälkeen kokoomusjohtoiset hallitukset ovat johtaneet maata tiukalla leikkauspolitiikalla ja edellisellä hallituskaudella oikeistohallitus sai uhkaamalla aikaan työntekijöitä kurittavan kiky-sopimuksen. Kohtuuttoman tasapainottamisen aikakausi päättyi ja kuntatalous tuli kuntoon vasta Rinteen/Marinin hallituksen tulevaisuuspolitiikan myötä. Mutta sitten tuli korona.
Opettajat ja varhaiskasvattajat eivät enää voi ummistaa silmiään, kun edessä on jatkuva ja kohtuuton venyminen sekä lasten oikeuksien sivuuttaminen. Pitkän koronapandemian jälkeen hoitajat eivät enää voi olla hiljaa. Julkisen keskustelun perusteella terveydenhuoltoalan epäkohtia on lukuisia. Tarvitaan selkeä käsitys, kiinnostus ja tahtotila varmistamaan, että potilasturvallisuus toteutuu aina ja kaikissa olosuhteissa. Nyt esillä olleen tiedon valossa näyttää siltä, että näin ei ole vuosiin ollut. Jatkossa niin pitää olla!
Riittävä määrä hyvinvoivaa henkilöstöä, joka kokee saavansa työn arvon mukaista palkkaa on avain koko julkisen sektorin vetovoiman lisäämiselle. Ilman ammattilaisia ei ole laadukkaita palveluita - ei hoitotakuuta tai subjektiivista päivähoito-oikeutta. Toivon, että julkisen sektorin kiistaan löytyy pian osapuolia tyydyttävä ja erityisesti palkansaajien näkökulmasta kohtuullinen ja oikeudenmukainen ratkaisu.
Anette Karlsson
Arvokasta työtä tekevät ihmiset ovat oikeutetusti ajamassa työolojen ja palkkauksen parannuksia. He ovat saaneet kuulla yli 10 vuotta, kuinka “nyt ei ole oikea aika”. Finanssikriisin jälkeen kokoomusjohtoiset hallitukset ovat johtaneet maata tiukalla leikkauspolitiikalla ja edellisellä hallituskaudella oikeistohallitus sai uhkaamalla aikaan työntekijöitä kurittavan kiky-sopimuksen. Kohtuuttoman tasapainottamisen aikakausi päättyi ja kuntatalous tuli kuntoon vasta Rinteen/Marinin hallituksen tulevaisuuspolitiikan myötä. Mutta sitten tuli korona.
Opettajat ja varhaiskasvattajat eivät enää voi ummistaa silmiään, kun edessä on jatkuva ja kohtuuton venyminen sekä lasten oikeuksien sivuuttaminen. Pitkän koronapandemian jälkeen hoitajat eivät enää voi olla hiljaa. Julkisen keskustelun perusteella terveydenhuoltoalan epäkohtia on lukuisia. Tarvitaan selkeä käsitys, kiinnostus ja tahtotila varmistamaan, että potilasturvallisuus toteutuu aina ja kaikissa olosuhteissa. Nyt esillä olleen tiedon valossa näyttää siltä, että näin ei ole vuosiin ollut. Jatkossa niin pitää olla!
Riittävä määrä hyvinvoivaa henkilöstöä, joka kokee saavansa työn arvon mukaista palkkaa on avain koko julkisen sektorin vetovoiman lisäämiselle. Ilman ammattilaisia ei ole laadukkaita palveluita - ei hoitotakuuta tai subjektiivista päivähoito-oikeutta. Toivon, että julkisen sektorin kiistaan löytyy pian osapuolia tyydyttävä ja erityisesti palkansaajien näkökulmasta kohtuullinen ja oikeudenmukainen ratkaisu.
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu Uusimaassa 27.4.2022.
