Siirry pääsisältöön

Puhe 12.12.2018 valtuuston kokouksessa - Itä-Uudenmaan turvallisuusohjelma 2018-2021

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat ja muut läsnäolijat

Aluksi haluan kiittää turvallisuusohjelman valmistelijoita mielenkiintoisesta kokonaisuudesta. Ohjelmassa on hyvin kattavasti esitelty alueemme tilannetta. Toimenpide-ehdotukset ovat myös hyviä, mutta meidän tulee varmasti pohtia näitä asioita vielä syvällisemmin.

Turvallisuusohjelmasta ilmenee, että iäkkäiden tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset tai matalalta putoamiset, joita on noin 80 prosenttia tapaturmista. Suomessa kuolee vuosittain noin tuhat ikäihmistä kaatumisen tai putoamisen takia. Tämä on järkyttävää.

Turvallisuusohjelmassa toimenpidesuostituksena esitetään senioriliikuntaan ja tasapainoa parantavaan toimintaan panostamista. Se on hyvä asia. Itäisen Uudenmaan kuntien tulee myös kiinnittää enemmän huomiota katujen kuntoon, erityisesti talviaikaan. Lumiset ja liukkaat jalkakäytävät on aurattava ja hiekoitettava, tarvittavat valaistukset asennettava ja esteettömyyttä on parannettava yleisesti. Lisäksi kunnissa tulisi jakaa iäkkäille kuntalaisille liukuesteet sekä kävelysauvat. Iäkkäälle liikkujalle sauvat antavat tukea liikehallintaan ja kaatumisriski vähenee. Olen tehnyt tästä aloitteen ja odotan vastausta mielenkiinnolla.

Hyvät valtuutetut,

Toinen merkittävä asia turvallisuusohjelmassa oli palokuolemien määrä. Suomessa kuolee tulipaloissa enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa. Ohjelmassa todetaan, että suurten ikäluokkien ikääntyessä palokuolemien määrän on ennustettu edelleen kasvavan.

“Ikääntyneiden asuntojen paloturvallisuudessa on usein kehitettävää, eikä ikääntynyt itse välttämättä huomaa näitä puutteita tai pysty toimimaan niiden poistamiseksi. Esimerkiksi katossa olevan palovaroittimen pariston vaihtaminen voi olla ikääntyneelle vaikeaa.” Turvallisuusohjelmassa toimenpiteeksi esitetään viranomaistahojen yhteistyö elä- keläisjärjestöjen kanssa ikäihmisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseksi. Lisäksi esitetään, että kotihoitohenkilökunnan turvallisuusosaaminen paranee.

Nämä ovat hyviä tavoitteita, mutta kaikki ikäihmiset, erityisesti maalla asuvat, eivät välttämättä osallistu aktiivisesti erilaisten järjestöjen ja kerhojen toimintaan. Heillä ei välttämättä ole tietokoneita tai muita keinoja, joiden kautta he voisivat omatoimisesti hakea tietoa. Siksi on tärkeää, että me varmistamme, että tieto kulkee Porvoossa kaikkiin koteihin.

Toinen huomio on se, että kotihoidon henkilökunnalla on jo nyt todella kiire hoitotehtävien suorittamisessa. Heillä ei aina ole mahdollisuutta lakisääteisiin taukoihin tai edes siihen, että he saisivat hoidettua hoitotyön hyvin. Porvoossa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kotihoidon henkilökunnalla on riittävästi aikaa hoitaa asiakkaita sekä huomioida turvallisuuteen liittyvät asiat - jos aikaa ei ole tarpeeksi, ei kotihoidon henkilöstön turvallisuusosaamisen parantaminen auta yksin asuvia ikääntyneitä. Meidän on varmistettava, että hyvät ideat saadaan toteutettua myös käytännössä. Toivon, että näitä asioita pohditaan vielä syvällisemmin lautakunnassa ja virkamiesten kesken - sekä yhdessä keskustellen kaupunkimme henkilöstön kanssa.

Kiitos!


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...