Siirry pääsisältöön

En trygg omgivning tillhör alla

Pensionärerna är viktiga stöttepelare i vårt samhälle. De sköter om sina föräldrar samt sina barnbarn, de deltar aktivt i olika kultur- och idrottsaktiviteter och därtill arbetar många frivilligt. Värdet på det arbetet kan vi bara uppskatta. Behovet av stöd ökar dock med ålderdomen. Åldrandet skrämmer många. Kroppsliga förändringar, sjukdomar samt en känsla av hjälplöshet är vanliga och naturliga saker som människor oroar sig över då de blir äldre.

Under juletid brukar min gamla mommo (mormors mor) vara närvarande i mina tankar. Då jag var liten bad min mamma och mommo mig att hämta gamla mommo och föra henne till oss. Jag kommer ihåg att vi gick långsamt och i armkrok.

Då förstod jag inte hur skrämmande och svårt det var för gamla mommo att röra sig ute då det var halt. Några gånger föll hon och skadade sin arm. Rädslan för att falla begränsar många äldre människors liv. Enligt Östra Nylands säkerhetsprogram 2018-2021 är
de vanligaste olycksfallen hos äldre personer fall eller fall från låg höjd. De utgör cirka 80 procent av olycksfallen. I Finland dör årligen cirka tusen seniorer på grund av fall eller fall från låg höjd. Detta är upprörande och så kan det inte fortsätta. Det behövs mer hjärta i beslutsfattandet.

I säkerhetsprogrammet presenterar man motion och balansträning för seniorer som en utvecklingsåtgärd. Det är en bra sak. Östra Nylands kommuner bör också fästa mer uppmärksamhet på gatornas underhåll, speciellt på vintern. Snöiga och hala gator måste plogas och sandas, belysningen måste vara tillräcklig och tillgängligheten måste förbättras. Därtill borde kommunerna dela ut halkskydd och gångstavar till seniorer. För seniorer ger stavarna stöd och risken att falla minskar. En trygg omgivning ökar välmående och möjliggör att fler äldre kan bo hemma längre.

Anette Karlsson

Texten är publicerad 14.12.2018 i Östnyland.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...