Siirry pääsisältöön

Liian suuri julkinen sektori?

Suomi on monissa kansainvälisissä vertailuissa maailman huippua. Pärjäämme hyvin kilpailukykyvertailuissa, kouluvertailuissa ja hallinnon tehokkuuden vertailussa. Suomi on myös paras paikka äideille. Tämä kaikki on pohjoismaisen hyvinvointivaltion ansiota. Tästä huolimatta useat eduskuntapuolueet kritisoivat julkisen sektorin kokoa ja esittävät erilaisia leikkauslistoja. Keskustan Juha Sipilä vaatii valtion ja kuntien työntekijöiden määrän vähentämistä kymmenillä tuhansilla, myös Perussuomalaisten Timo Soini arvioi, että julkisella sektorilla on liikaa ihmisiä töissä ja he haluavat heikentää kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojaa. Kokoomuksen Alexander Stubb vastustaa konsensusta ja haluaa jäädyttää etuudet sekä lyhentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja jopa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää julkisen sektorin kokoa verrattuna bruttokansantuotteeseen (BKT) kestämättömänä. Samoilla linjoilla on RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund.
Keskustan ja Perussuomalaisten toiveet vähentää julkisen sektorin työntekijöiden määrää ei tuo säästöjä, sillä sama henkilöstömenoista säästetty euro kuluu palvelujen ostamiseen. Julkisen sektorin työntekijöiden vähentäjä kannattaa voittojen tulouttamista yritysten omistajille veronmaksajien kustannuksella. Tätä me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä. Ulkoistamisella voidaan siirtää työntekijöitä huonompien työehtojen piiriin, mikä puolestaan lisää palkkaköyhyyttä ja valtion maksettavia sosiaalietuuksia. Ainoa voittaja olisi yksityinen yrittäjä, joka kerää veroeurot omiin taskuihinsa. Samalla valtion menot lisääntyvät sosiaalietuuksien saavien määrän kasvaessa.
Oikeistolle julkinen sektori tuntuu valitettavan usein olevan kaiken pahan alku ja juuri. Heiltä kuitenkin näyttää unohtuvan, että kyse on opettajista, vanhustenhoivasta, lastensuojelusta, terveydenhuollosta ja poliiseista. Kyse on siis ihmisten hyvinvoinnista, koulutuksesta ja turvallisuudesta – asioista, joista myös yksityinen sektori hyötyy. Taloudellisen laman aikana julkisen sektorin menoja on jouduttu leikkaamaan. Sosialidemokraatit ovat pitäneet kiinni siitä, että valtion talouden sopeuttaminen toteutetaan 50 % leikkauksilla ja 50 % veronkorotuksilla. Tämä on ainoa keino saada myös hyvätuloiset ja varakkaat mukaan talkoisiin. Pelkkä julkisen sektorin leikkaaminen ei ole kestävää ja se tuntuu pienituloisten, eläkeläisten ja opiskelijoiden kukkaroissa.
Tulevalla hallituskaudella tarvitaan oikeudenmukaista ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota arvostavaa politiikkaa. Euroopan korkeimmat veroasteet ovat Pohjoismaissa, ja samat maat ovat menestyneimpiä melkein millä tahansa taloudellisella tai sosiaalisella mittarilla mitattuna. Tärkeää on se, miten ja mihin verorahat käytetään: laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin ja kunnon sosiaaliturvaan. Julkisen talouden tasapaino löytyy eettisesti kestävää talouskasvua, vientiä ja työllisyyttä vahvistamalla – ei yksityistämällä tai työntekijöitä irtisanomalla. Olemme itse vastuussa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin säilymisestä seuraavallekin sukupolvelle.
Pohjolan päivänä 23.3.2015,
Anette Karlsson,
Pohjoismaiden Neuvoston asiantuntija (sd.)
Kai Alajoki,
Presidentti (sd.), Nuorten Pohjoismaiden Neuvosto

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...