Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. YK:n lastenoikeuksien komitea antoi huhtikuun alussa kannanoton koronapandemian vuoksi. Siinä muistutettiin, että poikkeusajan rajoituksilla on suuria vaikutuksia erityisesti lasten emotionaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lapset ja nuoret joutuivat luopumaan paljosta - he luopuivat koulusta. Joillekin lapsille koulu on saattanut lämpimän ruoan lisäksi tarjota sen ainoan turvallisen aikuisen päivässä. Suurin osa lapsista on saattanut jäädä hyvin yksin iltapäiväkerhojen, kirjastojen ja nuorisotilojen sulkeuduttua ja harrastustoiminnan mennessä tauolle. Valitettavasti koti ei aina ole kaikille lapsille maailman turvallisin paikka. Näillä lapsilla on ollut rankka kevät, jonka jälkeen edessä on vielä pitkä ja yksinäinen kesä.
Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset, jotka osoittivat, että Suomessa perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. Samoihin aikoihin julkaistu kouluterveyskysely kertoi samaa karua tarinaa. Koronakevään vaikutuksia lasten ja nuorten elämään, oppimiseen ja tulevaisuuteen ei vielä tiedetä. Siksi on erityisen tärkeää, että koulu pystyy vastaamaan niihin haasteisiin, joita on mahdollisesti edessä tulevana syksynä.
Tästä syystä Porvoon suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutusjaosto tekivät huhtikuussa päätökset, ettei lukuvuoden 2020-2021 tuntikehystä pienennetä edeltävän vuoden tasolta. Kertoimet, jotka määrittelevät, miten raha jaetaan kouluille pysyivät samana kuin aiemmin. Päättäjät halusivat Kestävän talouden -ohjelman valmistelun edetessä varmistaa, että näin todella on, joten ensin lautakunnassa ja sitten kaupunginhallituksessa saatiin Sivistystoimesta varmistus sille että laskennallisia kertoimia ei muuteta, eli opetuksen laatu ei heikkene. Tämä siis tarkoittaa, että Kestävän talouden -ohjelmassa esitetty säästö ei pienennä suhteellista käytössä olevaa resurssia. Säästö syntyy siitä, että lapsimäärä vähenee.
Sivistysjohtaja Sari Gustafsson kertoi valtuuston 11.6. kokouksessa, että Porvoo on hakemassa merkittävästi (200 000 euroa varhaiskasvatukseen ja miljoona euroa esi- ja peruskouluille) valtion avustusta lasten ja nuorten oppimisen tukemiseksi, erityisen tuen järjestämiseksi ja digitaalisuuden kehittämiseen - yksinkertaistetusti koronan poikkeusolojen aiheuttamien negatiivisten vaikutusten korjaamiseksi. Tämä tuki toivottavasti tulee vielä Porvooseen, ja sen myötä nyt päätetyn tuntikehysresurssin päälle.
Anette Karlsson
kaupunginvaltuutettu (sd.)
Elin Blomqvist-Valtonen
kaupunginvaltuutettu (rkp)
Nea Hjelt
kaupunginvaltuutettu (kok.)
Tuuli Hirvilammi
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Porvoo
Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset, jotka osoittivat, että Suomessa perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. Samoihin aikoihin julkaistu kouluterveyskysely kertoi samaa karua tarinaa. Koronakevään vaikutuksia lasten ja nuorten elämään, oppimiseen ja tulevaisuuteen ei vielä tiedetä. Siksi on erityisen tärkeää, että koulu pystyy vastaamaan niihin haasteisiin, joita on mahdollisesti edessä tulevana syksynä.
Tästä syystä Porvoon suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutusjaosto tekivät huhtikuussa päätökset, ettei lukuvuoden 2020-2021 tuntikehystä pienennetä edeltävän vuoden tasolta. Kertoimet, jotka määrittelevät, miten raha jaetaan kouluille pysyivät samana kuin aiemmin. Päättäjät halusivat Kestävän talouden -ohjelman valmistelun edetessä varmistaa, että näin todella on, joten ensin lautakunnassa ja sitten kaupunginhallituksessa saatiin Sivistystoimesta varmistus sille että laskennallisia kertoimia ei muuteta, eli opetuksen laatu ei heikkene. Tämä siis tarkoittaa, että Kestävän talouden -ohjelmassa esitetty säästö ei pienennä suhteellista käytössä olevaa resurssia. Säästö syntyy siitä, että lapsimäärä vähenee.
Sivistysjohtaja Sari Gustafsson kertoi valtuuston 11.6. kokouksessa, että Porvoo on hakemassa merkittävästi (200 000 euroa varhaiskasvatukseen ja miljoona euroa esi- ja peruskouluille) valtion avustusta lasten ja nuorten oppimisen tukemiseksi, erityisen tuen järjestämiseksi ja digitaalisuuden kehittämiseen - yksinkertaistetusti koronan poikkeusolojen aiheuttamien negatiivisten vaikutusten korjaamiseksi. Tämä tuki toivottavasti tulee vielä Porvooseen, ja sen myötä nyt päätetyn tuntikehysresurssin päälle.
Anette Karlsson
kaupunginvaltuutettu (sd.)
Elin Blomqvist-Valtonen
kaupunginvaltuutettu (rkp)
Nea Hjelt
kaupunginvaltuutettu (kok.)
Tuuli Hirvilammi
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Porvoo
Kirjoitus on julkaistu 13.6.2020 Uusimaassa.
