Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat
Tänään olemme tärkeiden ja vaikeiden asioiden äärellä, kuten ryhmäpuheenvuoroistakin kuulimme. Kaupunkimme tulevaisuuden suuntaa määritellään alustavasti tänään ja työ jatkuu tästä eteenpäin lautakunnissa, ensi vuoden talousarvion valmistelussa ja siinä kehitystyössä, jota teemme kaupungissa jatkuvasti. Viime syksynä keskustelimme kaupunginhallituksessa Porvoon talouden rakenteesta ja teimme sen arvion, että toimenpiteisiin on vuoden 2020 aikana ryhdyttävä. Tämä siksi, että käyttötalousmenomme olivat kestämättömällä tasolla ja rakenteellisiin uudistuksiin nähtiin olevan tarvetta. Kuten tilinpäätöksestä 2019 näitte, kaupungin talous rakentuu liikaa yhteisöverotulojen varaan. Ne ovat tuloja, jotka vaihtelevat suurestikin ajasta riippuen.
Pari kuukautta myöhemmin edessämme oli uusi tilanne – koronakriisi – joka yllätti meidän kaikki. Henkisen hyvinvoinnin kannalta kevät on ollut hyvin raskas ja poikkeuksellinen. Kuntatalouden ja yritysten kannalta aikakausi on myös ollut negatiivinen ja monet tahot ovat talousvaikeuksissa. Tämä tulee vaikuttamaan muun muassa kaupungin saamiin verotuloihin. Iloksemme tulemme todennäköisesti saamaan enemmän taloudellista tukea valtiolta, kun aluksi arvioimme.
Porvoon kaupunginhallitus pystyi tämän tiedon myötä päättämään, ettei kaupungin henkilöstöä lomauteta vuoden 2020 aikana. Tämä oli iloinen uutinen, sillä henkilöstö on meidän tärkein voimavara ja resurssi – he tuottavat palveluita kuntalaisille ja he ovat myös niitä ihmisiä, joiden kanssa yhteistyötä tekemällä voimme saada kestäviä rakenteellisia uudistuksia aikaan – uudistuksia, jotka lisäävät hyvinvointia, työllisyyttä ja kasvua sekä kehittävät alueen positiivisia tulevaisuudennäkymiä.
Mutta sitten muutama sana tästä Kestävän talouden –ohjelman prosessista. Ohjelma tehtiin lyhyellä aikataululla ja se näkyy. Prosessi on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen. Yksi syy on varmasti ollut se, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Kaupunginhallituksessa käsittelimme ainoastaan taulukoita, joissa se olennainen tieto löytyy – eli raha, joka määrittelee mitä voidaan tehdä ja mitä ei. Virkamiesten tuli kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen korjata tekstit vastaamaan taulukoiden sisältöä. Tässä työssä onnistuttiin vaihtelevalla menestyksellä.
Osa korjauksista jäi valitettavasti tekemättä ja näitä on hyvällä yhteistyöllä puolueiden toimesta tehty. Suurin osa teksteistä on kuitenkin sellaisia, ettei niitä ole poliittisesti käsitelty, joten on tärkeää muistaa, jos sinne jotain outouksia on vielä jäänyt, ettei niissä tuoda esille päättäjien tahtotilaa – painoarvo on taulukoissa, joiden pohjalta jatkotyö etenee.
Ohjelmaa lukiessa on myös hyvä muistaa, että esitetyt säästötoimet ovat erilaiset – osa on jo syntyneitä säästöjä (koronan takia tai muuten), osa taas on leikkauksia, joita tehdään niillä päätöksillä, joita täällä tänään teemme. Esimerkiksi tuntikehyksestä saatava säästö on sellainen, joka syntyy tästä ohjelmasta ja tänään tehtävistä päätöksistä RIIPPUMATTA. Siksi on omituista, että kyseistä kohtaa halutaan muuttaa niin, että lisäresursseja suunnataan jonnekin, ilman mitään määrittelyä, minne nämä lisäresurssit halutaan laittaa.
Meille kaikille on selvää, että koronakevät on ollut raskas lapsille ja nuorille. Siksi maan hallitus on päättänyt suunnata taloudellisia resursseja heidän tukemiseen. Osa tästä tuesta on varmasti saatavissa myös Porvooseen. Pyydänkin, että sivistysjohtaja Gustafsson kertoo meille, millaisia lisäresursseja olemme hakemassa Porvooseen lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi?
Nämä lisäresurssit tulevat nimittäin tuntikehyksen päälle – sillä demareiden aloitteesta, yksimielisellä päätöksellä koulutusjaostoissa varmistettiin, ettei tuntikehykseen liittyviä kertoimia muuteta, ja etteivät mahdollisesti saatavat lisätuet vaikuta negatiivisesti kehykseen varattuihin määrärahoihin. Syynä tälle oli se, että jo huhtikuun alussa arvioimme etäkoulujakson lisäävän oppilaiden tarvetta saada lisää tukea.
Toinen samanlainen säästökohde on koululääkäri, joka siis on tässä uusimmassa versiossa Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuudessa. Kyse on siitä, että elämme nyt kesäkuuta, eikä valitettavasti yrityksistä huolimatta ole saatu koululääkäriä palkattua. Kyse ei ole siitä, että me täällä tänään leikkaamme pois tämän palvelun lapsilta, kyse on siitä, että säästö on jo syntynyt.
Haluan nostaa esille myös lapsiperheiden tukemisen ja heille suunnatut tärkeät palvelut, joita ollaan supistamassa ja muuttamassa. Kyse on ennaltaehkäisevästä palvelusta, joka usein tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi, kuin korjaavien toimenpiteiden (jotka muuten ovat useimmiten lakisääteisiä – eli ne on pakko tehdä) järjestäminen ja myös maksaminen. Siksi toivon, että yhteistyökuvioita järjestöjen ja seurakunnan kanssa saadaan aikaiseksi vauvaperheiden tapaamispaikkojen toteuttamiseksi ympäri kaupunkia myös tulevaisuudessa.
Hyvät porvoolaiset vaikuttajat
Tämä ohjelma on herättänyt paljon tunteita ja keskustelua – myös hämmennystä ja huolta. Kansalaispalaute virallista kanavaa pitkin ja yksityisviestein on ollut laajaa. On ymmärrettävää, että säästöistä keskusteleminen aina herättää huolta. Kun siihen lisää nopean aikataulun ja uudenlaisen käsittelyn, on selvää, että kokonaisuuden hahmottaminen on ollut haastavaa.
Väärinkäsitysten riski on ollut suuri.
Hyvät valtuustokollegat, siksi on tärkeää todeta täällä ääneen, että se mistä me olemme tänään linjanneet koskee pääsääntöisesti taulukoita – ei suoraan koko tekstiä. Tekstiin on saattanut jäädä valmisteluvaiheesta sellaisia kohtia tai lauseita, jotka eivät täysin vastaa sitä suuntaa, jonka me tänään täällä valitsemme. Yksityiskohdista linjataan tarkemmin asianmukaisella tavalla lautakunnissa. Siksi toivon, ettei prosessin edetessä kukaan takerru tiettyihin tekstiosuuksiin tai sanamuotoihin, vaan asia pidetään oikeassa perspektiivissä ja muistetaan, että poliitikot ovat linjanneet muutamista tekstiosuuksista, mutta pääpaino on ollut taulukoissa ja niiden rahasummissa, joiden perusteella on tarkoitus edetä.
Kiitos!
Tänään olemme tärkeiden ja vaikeiden asioiden äärellä, kuten ryhmäpuheenvuoroistakin kuulimme. Kaupunkimme tulevaisuuden suuntaa määritellään alustavasti tänään ja työ jatkuu tästä eteenpäin lautakunnissa, ensi vuoden talousarvion valmistelussa ja siinä kehitystyössä, jota teemme kaupungissa jatkuvasti. Viime syksynä keskustelimme kaupunginhallituksessa Porvoon talouden rakenteesta ja teimme sen arvion, että toimenpiteisiin on vuoden 2020 aikana ryhdyttävä. Tämä siksi, että käyttötalousmenomme olivat kestämättömällä tasolla ja rakenteellisiin uudistuksiin nähtiin olevan tarvetta. Kuten tilinpäätöksestä 2019 näitte, kaupungin talous rakentuu liikaa yhteisöverotulojen varaan. Ne ovat tuloja, jotka vaihtelevat suurestikin ajasta riippuen.
Pari kuukautta myöhemmin edessämme oli uusi tilanne – koronakriisi – joka yllätti meidän kaikki. Henkisen hyvinvoinnin kannalta kevät on ollut hyvin raskas ja poikkeuksellinen. Kuntatalouden ja yritysten kannalta aikakausi on myös ollut negatiivinen ja monet tahot ovat talousvaikeuksissa. Tämä tulee vaikuttamaan muun muassa kaupungin saamiin verotuloihin. Iloksemme tulemme todennäköisesti saamaan enemmän taloudellista tukea valtiolta, kun aluksi arvioimme.
Porvoon kaupunginhallitus pystyi tämän tiedon myötä päättämään, ettei kaupungin henkilöstöä lomauteta vuoden 2020 aikana. Tämä oli iloinen uutinen, sillä henkilöstö on meidän tärkein voimavara ja resurssi – he tuottavat palveluita kuntalaisille ja he ovat myös niitä ihmisiä, joiden kanssa yhteistyötä tekemällä voimme saada kestäviä rakenteellisia uudistuksia aikaan – uudistuksia, jotka lisäävät hyvinvointia, työllisyyttä ja kasvua sekä kehittävät alueen positiivisia tulevaisuudennäkymiä.
Mutta sitten muutama sana tästä Kestävän talouden –ohjelman prosessista. Ohjelma tehtiin lyhyellä aikataululla ja se näkyy. Prosessi on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen. Yksi syy on varmasti ollut se, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Kaupunginhallituksessa käsittelimme ainoastaan taulukoita, joissa se olennainen tieto löytyy – eli raha, joka määrittelee mitä voidaan tehdä ja mitä ei. Virkamiesten tuli kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen korjata tekstit vastaamaan taulukoiden sisältöä. Tässä työssä onnistuttiin vaihtelevalla menestyksellä.
Osa korjauksista jäi valitettavasti tekemättä ja näitä on hyvällä yhteistyöllä puolueiden toimesta tehty. Suurin osa teksteistä on kuitenkin sellaisia, ettei niitä ole poliittisesti käsitelty, joten on tärkeää muistaa, jos sinne jotain outouksia on vielä jäänyt, ettei niissä tuoda esille päättäjien tahtotilaa – painoarvo on taulukoissa, joiden pohjalta jatkotyö etenee.
Ohjelmaa lukiessa on myös hyvä muistaa, että esitetyt säästötoimet ovat erilaiset – osa on jo syntyneitä säästöjä (koronan takia tai muuten), osa taas on leikkauksia, joita tehdään niillä päätöksillä, joita täällä tänään teemme. Esimerkiksi tuntikehyksestä saatava säästö on sellainen, joka syntyy tästä ohjelmasta ja tänään tehtävistä päätöksistä RIIPPUMATTA. Siksi on omituista, että kyseistä kohtaa halutaan muuttaa niin, että lisäresursseja suunnataan jonnekin, ilman mitään määrittelyä, minne nämä lisäresurssit halutaan laittaa.
Meille kaikille on selvää, että koronakevät on ollut raskas lapsille ja nuorille. Siksi maan hallitus on päättänyt suunnata taloudellisia resursseja heidän tukemiseen. Osa tästä tuesta on varmasti saatavissa myös Porvooseen. Pyydänkin, että sivistysjohtaja Gustafsson kertoo meille, millaisia lisäresursseja olemme hakemassa Porvooseen lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi?
Nämä lisäresurssit tulevat nimittäin tuntikehyksen päälle – sillä demareiden aloitteesta, yksimielisellä päätöksellä koulutusjaostoissa varmistettiin, ettei tuntikehykseen liittyviä kertoimia muuteta, ja etteivät mahdollisesti saatavat lisätuet vaikuta negatiivisesti kehykseen varattuihin määrärahoihin. Syynä tälle oli se, että jo huhtikuun alussa arvioimme etäkoulujakson lisäävän oppilaiden tarvetta saada lisää tukea.
Toinen samanlainen säästökohde on koululääkäri, joka siis on tässä uusimmassa versiossa Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuudessa. Kyse on siitä, että elämme nyt kesäkuuta, eikä valitettavasti yrityksistä huolimatta ole saatu koululääkäriä palkattua. Kyse ei ole siitä, että me täällä tänään leikkaamme pois tämän palvelun lapsilta, kyse on siitä, että säästö on jo syntynyt.
Haluan nostaa esille myös lapsiperheiden tukemisen ja heille suunnatut tärkeät palvelut, joita ollaan supistamassa ja muuttamassa. Kyse on ennaltaehkäisevästä palvelusta, joka usein tulee pitkässä juoksussa halvemmaksi, kuin korjaavien toimenpiteiden (jotka muuten ovat useimmiten lakisääteisiä – eli ne on pakko tehdä) järjestäminen ja myös maksaminen. Siksi toivon, että yhteistyökuvioita järjestöjen ja seurakunnan kanssa saadaan aikaiseksi vauvaperheiden tapaamispaikkojen toteuttamiseksi ympäri kaupunkia myös tulevaisuudessa.
Hyvät porvoolaiset vaikuttajat
Tämä ohjelma on herättänyt paljon tunteita ja keskustelua – myös hämmennystä ja huolta. Kansalaispalaute virallista kanavaa pitkin ja yksityisviestein on ollut laajaa. On ymmärrettävää, että säästöistä keskusteleminen aina herättää huolta. Kun siihen lisää nopean aikataulun ja uudenlaisen käsittelyn, on selvää, että kokonaisuuden hahmottaminen on ollut haastavaa.
Väärinkäsitysten riski on ollut suuri.
Hyvät valtuustokollegat, siksi on tärkeää todeta täällä ääneen, että se mistä me olemme tänään linjanneet koskee pääsääntöisesti taulukoita – ei suoraan koko tekstiä. Tekstiin on saattanut jäädä valmisteluvaiheesta sellaisia kohtia tai lauseita, jotka eivät täysin vastaa sitä suuntaa, jonka me tänään täällä valitsemme. Yksityiskohdista linjataan tarkemmin asianmukaisella tavalla lautakunnissa. Siksi toivon, ettei prosessin edetessä kukaan takerru tiettyihin tekstiosuuksiin tai sanamuotoihin, vaan asia pidetään oikeassa perspektiivissä ja muistetaan, että poliitikot ovat linjanneet muutamista tekstiosuuksista, mutta pääpaino on ollut taulukoissa ja niiden rahasummissa, joiden perusteella on tarkoitus edetä.
Kiitos!
 |
| Kuva: VisitPorvoo/Flickr |