Väyläviraston selvitys itään suuntaavista junaratavaihtoehdoista valmistui toukokuun lopussa (LS 31.5.). Kyseinen selvitys osoittaa, että henkilöliikenteen ja investointikustannusten osalta Kouvolaan suuntaava, niin sanottu itärata-vaihtoehto on henkilömatkustajaliikenteen hyöty-kustannussuhteeltaan hieman parempi kuin Kotkaan suuntaava vaihtoehto. Sen sijaan tavaraliikenteen osalta Kotkaan suuntaava, niin sanottu itäinen rantarata-vaihtoehto on merkittävästi hyödyllisempi, mutta selvitys ei sisältänyt laajempaa analyysiä tavaraliikenteeseen liittyvistä kysymyksistä (esimerkiksi investointikustannukset yhteyden saamiseksi radalta satamiin).
Itäisen Uudenmaan kannalta hyvää oli se, että työmatkaliikennettä tukeva lähijunayhteys Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä nähtiin kannattavana ja se oli nostettu jatkotoimenpide-esitysten joukkoon. Kyseinen ratayhteys hyödyttää koko aluetta, sillä ratojen varteen syntyy uutta asuntotuotantoa ja työpaikkoja. Ratayhteyden saaminen naapurikuntaan parantaa myös Loviisan mahdollisuuksia saada jossain vaiheessa lähijunayhteys pääkaupunkiseudulle, sillä esimerkiksi syöttöliikenneyhteyden saaminen Loviisasta-Porvooseen voisi uuden yhteyden myötä nousta ajankohtaiseksi. Näin on tapahtunut muun muassa Sipoossa. Sipoon Nikkilästä halutaan syöttöliikenneyhteys Keravan juna-asemalle ja kyseinen hanke on nostettu esille Uudenmaan liiton materiaaleissa (esimerkiksi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit 2035 -julkaisussa).
Olen pitkään ollut itäisen rantaradan kannattaja ja uskon yhä, että tavaraliikenteen huomioiminen on tärkeää uusia ratayhteyksiä suunnitellessa. Lisäksi näen rantaradassa saman potentiaalin Pietarin matkailun suhteen, mikä nostetaan esille Väyläviraston selvityksessä. Alueemme kannalta olisi erityisen tärkeää, että junayhteys pääkaupunkiseudulle saadaan mahdollisimman pian, siksi näen, että meidän kaikkien pitäisi yhdessä toimia sen puolesta, että lähijunayhteys tulee ensin Porvooseen ja sitten toivottavasti Kerava-Nikkilä-mallilla myös Loviisaan. Näin junarata hyödyttäisi parhaalla tavalla kaikkia alueemme asukkaita. Pidemmän aikavälin tavoite on saada nopea junayhteys Itä-Suomeen ja silloin pitää toimia sen puolesta, että juna pysähtyy Itä-Uudellamaalla. Kukaan ei hyödy junasta, joka vain kiitää vauhdilla ohi.
Itäisen Uudenmaan kannalta hyvää oli se, että työmatkaliikennettä tukeva lähijunayhteys Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä nähtiin kannattavana ja se oli nostettu jatkotoimenpide-esitysten joukkoon. Kyseinen ratayhteys hyödyttää koko aluetta, sillä ratojen varteen syntyy uutta asuntotuotantoa ja työpaikkoja. Ratayhteyden saaminen naapurikuntaan parantaa myös Loviisan mahdollisuuksia saada jossain vaiheessa lähijunayhteys pääkaupunkiseudulle, sillä esimerkiksi syöttöliikenneyhteyden saaminen Loviisasta-Porvooseen voisi uuden yhteyden myötä nousta ajankohtaiseksi. Näin on tapahtunut muun muassa Sipoossa. Sipoon Nikkilästä halutaan syöttöliikenneyhteys Keravan juna-asemalle ja kyseinen hanke on nostettu esille Uudenmaan liiton materiaaleissa (esimerkiksi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit 2035 -julkaisussa).
Olen pitkään ollut itäisen rantaradan kannattaja ja uskon yhä, että tavaraliikenteen huomioiminen on tärkeää uusia ratayhteyksiä suunnitellessa. Lisäksi näen rantaradassa saman potentiaalin Pietarin matkailun suhteen, mikä nostetaan esille Väyläviraston selvityksessä. Alueemme kannalta olisi erityisen tärkeää, että junayhteys pääkaupunkiseudulle saadaan mahdollisimman pian, siksi näen, että meidän kaikkien pitäisi yhdessä toimia sen puolesta, että lähijunayhteys tulee ensin Porvooseen ja sitten toivottavasti Kerava-Nikkilä-mallilla myös Loviisaan. Näin junarata hyödyttäisi parhaalla tavalla kaikkia alueemme asukkaita. Pidemmän aikavälin tavoite on saada nopea junayhteys Itä-Suomeen ja silloin pitää toimia sen puolesta, että juna pysähtyy Itä-Uudellamaalla. Kukaan ei hyödy junasta, joka vain kiitää vauhdilla ohi.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 12.6.2020 Loviisan Sanomissa.
 |
| Kuva © VR Group |