Kun liikkuu kesällä eri puolilla Suomea, huomaa nopeasti, mitkä paikat vetävät lapsiperheitä puoleensa. Liikennepuistoissa polkuautot kiertävät risteyksiä, lapset jonottavat vuoroaan ja samaan paikkaan halutaan uudelleen. Lapselle kyse on ennen kaikkea hauskasta tekemisestä. Aikuisen silmin näkyy myös se, miten leikin lomassa harjoitellaan itsenäistä liikkumista.
Lapsi ei ole pienikokoinen aikuinen liikenteessä. Liikennemerkin tunnistaminen on eri asia kuin toimiminen risteyksessä, jossa pitää seurata muita ja tehdä monta havaintoa yhtä aikaa. Käytännön harjoittelu, toisto ja palaute tukevat liikennetaitojen oppimista. Liikennepuisto ei korvaa oikeassa liikenteessä harjoittelua, mutta se tarjoaa lapselle paikan kokeilla, erehtyä ja yrittää uudelleen.
Porvoo on matkailukaupunki, jossa käy paljon perheitä. Aikuisille on Vanha Porvoo, jokiranta ja historiaa, mutta matkalla myös lapset etsivät omaa tekemistään. Hyvä lasten kohde voi olla yksi syy pysähtyä, viettää kaupungissa pidempi päivä tai tulla päiväretkelle uudelleen. Muualla Suomessa liikennepuistoja esitellään jo perhe- ja matkailukohteina. Porvoon oma liikennekaupunki sopisi luontevasti täydentämään kaupungin tarjontaa.
Puisto voisi olla samalla nuorille ensimmäinen kesätyöpaikka. Kesätyöntekijät voisivat toimia puiston ohjaajina, ottaa perheitä vastaan, huolehtia välineistä ja opastaa lapsia. Puhumme paljon siitä, kuinka vaikeaa nuoren on saada ensimmäinen työkokemus. Tässä lapsi voisi harjoitella ensimmäisiä itsenäisen liikkumisen taitoja samalla, kun nuori harjoittelee ensimmäisiä työelämätaitojaan. Itä-Uudellamaalla on liikennepuistot Loviisassa Ruukissa ja Porvoossa Kerkkoossa, mutta modernille ja ohjatulle liikenne- ja pyöräilypuistolle olisi tarvetta.
Lapsen positiivinen muistikuva kesäpäivästä Porvoossa voi syntyä siitä hetkestä, kun polkuauto kaartaa pienen sillan yli ja edessä näkyvät liikennepuiston värikkäät Porvoon talot. Jos samalla lapsi oppii liikkumaan itsenäisemmin ja nuori saa ensimmäisen merkinnän ansioluetteloonsa, pienoismaailma on onnistunut luomaan jotain enemmän, josta hyötyy koko Porvoo.
Anette Karlsson kansanedustaja (sd.)
Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Lapsi ei ole pienikokoinen aikuinen liikenteessä. Liikennemerkin tunnistaminen on eri asia kuin toimiminen risteyksessä, jossa pitää seurata muita ja tehdä monta havaintoa yhtä aikaa. Käytännön harjoittelu, toisto ja palaute tukevat liikennetaitojen oppimista. Liikennepuisto ei korvaa oikeassa liikenteessä harjoittelua, mutta se tarjoaa lapselle paikan kokeilla, erehtyä ja yrittää uudelleen.
Porvoo on matkailukaupunki, jossa käy paljon perheitä. Aikuisille on Vanha Porvoo, jokiranta ja historiaa, mutta matkalla myös lapset etsivät omaa tekemistään. Hyvä lasten kohde voi olla yksi syy pysähtyä, viettää kaupungissa pidempi päivä tai tulla päiväretkelle uudelleen. Muualla Suomessa liikennepuistoja esitellään jo perhe- ja matkailukohteina. Porvoon oma liikennekaupunki sopisi luontevasti täydentämään kaupungin tarjontaa.
Puisto voisi olla samalla nuorille ensimmäinen kesätyöpaikka. Kesätyöntekijät voisivat toimia puiston ohjaajina, ottaa perheitä vastaan, huolehtia välineistä ja opastaa lapsia. Puhumme paljon siitä, kuinka vaikeaa nuoren on saada ensimmäinen työkokemus. Tässä lapsi voisi harjoitella ensimmäisiä itsenäisen liikkumisen taitoja samalla, kun nuori harjoittelee ensimmäisiä työelämätaitojaan. Itä-Uudellamaalla on liikennepuistot Loviisassa Ruukissa ja Porvoossa Kerkkoossa, mutta modernille ja ohjatulle liikenne- ja pyöräilypuistolle olisi tarvetta.
Lapsen positiivinen muistikuva kesäpäivästä Porvoossa voi syntyä siitä hetkestä, kun polkuauto kaartaa pienen sillan yli ja edessä näkyvät liikennepuiston värikkäät Porvoon talot. Jos samalla lapsi oppii liikkumaan itsenäisemmin ja nuori saa ensimmäisen merkinnän ansioluetteloonsa, pienoismaailma on onnistunut luomaan jotain enemmän, josta hyötyy koko Porvoo.
Anette Karlsson kansanedustaja (sd.)
Outi Lankia kaupunginvaltuutettu (kesk.)
