Kapeakatseinen SSS-trio

Suomelle tehtiin ensimmäistä kertaa strateginen hallitusohjelma, jota on tarkoitus täydentää toimintasuunnitelmalla. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten strateginen ohjelma on todellisuudessa sekoitus muutamista suurista linjauksista ja useista lillukanvarsista. Ohjelma on suurelta osin ristiriitainen, sillä suurten linjausten tavoitteet ovat ristiriidassa tarkkojen leikkauskohteiden kanssa.
Ohjelmassa on muun muassa kirjaus hevosen lannan käytön sallimisesta energiatuotannossa ja päivittäisestä peruskouluihin tulevasta pakollisesta liikuntatunnista. Kärkihankkeiksi hallitus nostaa peruskoulun uudistamisen, lapsiperheiden, ikäihmisten ja yritysten tukemisen, biotalouden kehittämisen sekä työvoimahallinnon uudistamisen. Ohjelmasta puuttuu kirjaus tasa-arvo-ohjelmasta, kansallisesta kielistrategiasta ja toisen kotimaisen kielen asemasta sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä muulla tasolla kuin puolustusnäkökulmasta.
Strateginen ohjelma kuvastaa millainen arvomaailma uudella hallituksella todellisuudessa on – naisten ja miesten välinen tasa-arvo on saavutettu, Suomessa puhutaan suomea, turvallisuutta luodaan asein ja yhteistyötä ei naapureiden kanssa tehdä.
Jälkikäteen hallitus on herännyt selittelemään. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula vakuuttelee, että tasa-arvo-ohjelma kyllä tulee. Pääministeri Juha Sipilä selvensi englanniksi Ruotsin pääministerille Stefan Löfvenille, ettei ruotsin kielen asemaa heikennetä.
Uusien ministereiden nimittämistilaisuudessa pohjoismainen yhteistyöministeri unohtui. Asiaa korjattiin myöhemmin, mutta yhä lienee epäselvää kuka tehtävää tulee hoitamaan. Tilanne on huolestuttava, sillä ensi vuonna Suomi tulee toimimaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana ja vuonna 2017 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana.
Suomeen on rakennettu pohjoismainen hyvinvointivaltio 1960-luvulla. Siitä lähtien yhteiskuntamme ovat olleet samankaltaisia ja olemme voineet oppia toisiltamme. Suomi käy kauppaa muiden pohjoismaiden kanssa ja kansalaiset voivat vapaasti liikkua, asua ja työskennellä kaikissa Pohjoismaissa. Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi, ovat tärkeä viiteryhmä poliittisen- ja lainsäädäntötyön kannalta. Suomen tulee SSS-trio hallituksen nuivasta asenteista huolimatta pyrkiä myös jatkossa olemaan osa Pohjolaa sekä toimimaan pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi kaikilla saroilla, ei pelkästään puolustusnäkökulmasta. Tämä tarkoittaa pohjoismaisen yhteistyön edistämistä eduskunnassa, Suomen kaksikielisyyden vaalimista sekä ruotsin kielen opetuksen turvaamista.
Ruotsin kieli on silta pohjoismaiseen yhteistyöhön. Siitä on meille strategista hyötyä. Miksi tämä on unohdettu?
Anette Karlsson