Siirry pääsisältöön

Suomi kuntoon?

Maan hallitus julkaisi (27.5.) suuntaviivat Suomelle. Minusta tuntuu kun olisin herännyt Nottinghamissa, ilman Robin Hoodia – valtakunnassa jossa köyhät on laitettu maksumiehiksi. Hallituksen megaluokan leikkaukset kohdistuvat lapsiin, opiskelijoihin, vähävaraisiin, ikäihmisiin ja sairaisiin. Varakkaat pääsevät kuin koira veräjästä. Heitä hallitus ei halunnut mukaan talkoisiin.
Juhlapuheet lasten tulevaisuuden turvaamisesta vedettiin viemäristä. Päiväkotiryhmiä ja luokkakokoja suurennetaan ja lapsilisän indeksikorotus poistetaan. Nämä toimet maksavat moninkertaisesti tulevaisuudessa. 1990-luvun laman jälkeen tämä jo todettiin. Lastensuojelun kotiapuun panostaminen on tärkeää, mutta se ei lämmitä kun samaan aikaan heikennetä lasten asemaa yhteiskunnassa. Suomea ei saada kuntoon leikkaamalla koulutuksesta ja lapsista!
Sairastaminen ja ikääntyminen ei kuulu uuden hallituksen efektiivisyysyhteiskuntaan. Lääkekorvauksista säästetään ja laitoshoidon sekä palveluasumisen asiakasmaksuja nostetaan. Kelan tutkimukseen (2013) vastanneista joka kymmenes kertoi jättäneensä ostamatta lääkkeitä viimeisen vuoden aikana, koska heillä ei ollut niihin varaa. Hallituksen suunnitelmat heikentävät vähävaraisten useita sairauksia sairastavien ikäihmisten asemaa entisestään. Tilannetta ei paljon lämmitä omaishoitajien vapaapäiviin osoitetut lisäresurssit.
Kuten Nottinghamissa myös Suomessa rikkaat kulkevat kärryissä ja köyhät paljain jaloin. Joukkoliikennetukia leikataan ja ajoneuvoveroa kiristetään. Bussilinjoja lakkautetaan ja henkilöauton vuosikustannus nousee – myös minun Corollani ylläpito kallistuu. Onneksi rikkailla on mahdollisuus ostaa hienoja ja kalliita autoja hieman edullisemmin autoveron keventyessä.
Kiitän hallitusta sitoutumisesta 2020 ilmastotavoitteisiin, hiilenkäytön luopumisesta energiatuotannossa ja fossiilisen tuontienergian korvaamisesta kotimaisella uusiutuvalla energialla. Mutta mistä hallitus sai käsityksen, että turve on uusiutuva ja puhdas energiamuoto? Miksi hallitus ei leikannut ympäristölle haitallisista tuista vaan kohdisti megaleikkaukset koulutukseen ja lapsiin?
Vähemmistöt jäivät vähemmistöön. Saamelaisten asioita, naisten ja miesten palkkaeroja sekä ruotsinkielisten palveluiden turvaamista sosiaali- ja terveysuudistuksessa ei mainittu sanallakaan. Hallituksen ohjelma ei ole oikeudenmukainen eikä sen leikkaukset kohdistu tasaisesti kaikkiin väestöryhmiin, vaikka Keskustan Sipilä niin kovasti selitteli. Vähävaraisilla ja heikommassa asemassa olevilla on edessä neljä kylmää vuotta. Ehkä Robin Hood vielä saapuu jakamaan yhteiskunnan varat oikeudenmukaisemmin kuin miltä nyt näyttää.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 10.6.2015 Vantaan Sanomissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...