Siirry pääsisältöön

Huteralle pohjalle on hyvä rakentaa, vai miten se meni?

Lasten päiväkotiryhmiä tulee suurentaa ja esiopetusikäiset siirtää päivähoidosta vanhemmille kalliimpaan kerhotoimintaan. Näin Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat linjanneet hallitusohjelmassaan. Edellisellä kaudella Krista Kiuru (sd.) aloitti varhaiskasvatuksen uudistamisen. Tavoitteena oli taata kaikille lapsille aiempaa parempi varhaiskasvatus, säätää ryhmäkokojen enimmäislapsimäärästä sekä luoda turvallinen ja lapsen kehitystä tukeva kasvu- ja oppimisympäristö. Uusi hallitus vähät välittää lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Tuloerot kasvavat, koulutus ja köyhyys periytyy ja ihmisten hyvinvointi vähenee. Uuden hallituksen säästöjen uhreja ovat sairaat, työttömät, lapsiperheet, eläkeläiset, nuoret ja pienituloiset. Näin oli myös 1990-luvulla. Silloin myös keskustaoikeistolainen Ahon hallitus kohdisti leikkaukset sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin. Vuonna 1987 syntyneestä ikäluokasta tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että joka neljännellä ikäluokasta on tilillään rikoksia tai rikkomuksia ja myös joka neljännellä on toimeentulo-ongelmia sekä joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia. Koko 60 000 yksilön ikäluokasta 10 000:lla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa 21-vuotiaina.
Haluammeko synnyttää uuden lamasukupolven? Haluammeko tehdä pikavoittoja leikkaamalla lasten hyvinvoinnista ja maksaa seurauksista moninkertaisesti tulevaisuudessa? Haluammeko yhteiskunnan, jossa vain rikkaat ja vahvat pärjäävät?
Sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ihmisten välillä muodostuvat hyvin varhaisessa vaiheessa elämää. Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, voi toisella yksilöllä olla käytössään satoja sanoja, toisella tuhansia. Saattamalla koko ikäluokka yhtenäisen varhaiskasvatuksen piiriin, luodaan edellytykset sujuvalle yhteiselle oppimiselle perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ryhmäkokojen pitää tukea yhteistä oppimista. Hallituksen tavoite suurentaa päiväkotiryhmiä ei edistä tavoitteita turvallisesta ja lapsen oppimista tukevasta oppimisympäristöstä.
Suurempi päiväkotiryhmä tarkoittaa vähemmän aikaa aikuisen kanssa, vähemmän tukea ja turvaa, vähemmän yksilöllistä opetusta ja vähemmän huomiota. Päiväkodissa työskenteleville ei ilmaannu lisäkäsiä, -silmiä ja -korvia vaikka hallitus toivoisi. Eivät päättäjät rakenna omia talojaan huteralle pohjalle, joten miksi he haluavat, että lapsillemme rakennettaisiin elämä huteralle pohjalle? Laadukas ja kaikkien saatavilla oleva varhaiskasvatus on yksi parhaimmista keinoista vähentää koulutuksen ja köyhyyden periytymistä, kaventaa tuloeroja sekä lisätä kansalaisten hyvinvointia. Hallituksen tulisi pohtia näitä järjettömiä leikkausvaatimuksia uudestaan ja kohdentaa ne järkevällä tavalla, esimerkiksi ympäristölle haitallisiin tukiin.
Anette Karlsson

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...