Siirry pääsisältöön

Koulunkäyntiavustajia tarvitaan

Monessa porvoolaisessa koulussa ja päiväkodissa on ilmennyt homeongelmia. Viimeisimpänä uutiset Ilolan päiväkodin sulkemisesta ja Peippolan päiväkodin lasten siirtäminen väistötiloihin. Pientä valoa näkyi tunnelissa, kun sain lukea Gammelbackan uuden päiväkodin lasten tuntemuksista. Myös vierailu Kevätkummun monitoimikoulun rakennustyömaalla antoi toivoa. On hienoa, että suomen- ja ruotsinkieliset koulut, kirjasto ja nuorisotila ovat kaikki saman katon alla. Toivottavasti uudet rakennukset ovat aidosti homevapaita.
Rakennusten saaminen kuntoon on tärkeää, ja yhtä tärkeää on varmistaa, että päiväkodit ja koulut ovat turvallisia ja lapsen kehitystä tukevia. Tarvitaan riittävästi ammattitaitoisia aikuisia. Työskentelin muutamia vuosia sitten koulunkäyntiavustajana ja muistan yhä kuinka vilkas tunnelma luokassa välillä oli. Koulunkäyntiavustaja poistaa esteitä oppimisen tieltä, kun opettaja keskittyy ensisijaisesti opettamiseen. Koulunkäyntiavustaja siirtyy luokassa sinne, missä huomio herpaantuu, tavarat ovat kateissa ja koulutyö ei etene. Hän auttaa pitkäaikaissairasta lasta sairautensa hoidossa ja avustaa vammaista lasta osalliseksi oppimiseen. Koulunkäyntiavustaja on monelle oppilaalle todella tärkeä oppimisen mahdollistaja.
Koulunkäyntiavustajia on vähennetty viimeisten vuosien aikana Porvoossa. Miten vähennys tulee vaikuttamaan lasten oppimistuloksiin ja hyvinvointiin? Lisääntyykö oppimisvaikeudet ja koulukiusaaminen? Jo nyt joka kahdeksas poika ei osaa lukea sillä tasolla, kuin toisen asteen koulutuksen suorittaminen vaatii. Oppilaita on tuettava varhaisessa vaiheessa ja yhteisölliseen opiskeluhuoltoon on panostettava. Koulukiusaaminen on vakava asia, johon on puututtava määrätietoisilla otteilla. Ensimmäinen askel on varmistaa, että koulussa on riittävästi ammattitaitoisia aikuisia, jotta oppilaiden saama tuki on riittävää ja jotta kouluyhteisön hyvinvointia aidosti voidaan lisätä.
Anette Karlsson
Kirjoitus julkaistiin 5.4.2017 Itäväylässä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...