Siirry pääsisältöön

Homekouluista eroon puurakentamisella

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson kannustaa kuntapäättäjiä perehtymään puurakentamiseen ja harkitsemaan hirren käyttämistä julkisessa rakentamisessa. Suomen kouluissa ja päiväkodeissa altistuu joka päivä noin 260 000 lasta, nuorta ja aikuista huonon sisäilman aiheuttamille terveyshaitoille.
– Korjattavia kouluja löytyy lähes jokaisesta kunnasta. Se on suuri ongelma, joka on otettava vakavasti. Yhteiskunta maksaa noin 450 miljoonaa euroa vuodessa sisäilmaongelmien aiheuttamista terveyshaitoista, Karlsson korostaa.
Suomessa 30–40 vuotta vanhojen julkisten betonirakennusten rakentamisen taso on osoittautunut luokattoman huonoksi. Kunnissa on yleistä, että kouluihin tehdään pieniä näennäisiä korjauksia, joilla uskotellaan ongelmien korjaantuneen. Muutamassa vuodessa ongelmat palaavat. Esimerkiksi Porvoossa noin 1500 lasta on väistötiloissa. Tilanne ei ole mielekäs oppilaille eikä opettajille.
– Päätöksiä tehtäessä ei pitäisi tuijottaa vain rakennusaikaisia kustannuksia, vaan pitäisi ottaa huomioon rakennuksen elinkaaren aikaiset ylläpito- ja korjauskustannukset. Massiivipuinen hirsi imee kosteutta huoneilmasta ja luovuttaa sitä takaisin, kun huoneilma on liian kuiva. Lisäksi hirsiseinä vaimentaa melua, mikä lisää viihtyvyyttä. Puurakentaminen on ekologinen ja innovatiivinen vaihtoehto, jonka avulla homeongelmista voidaan päästä eroon.
Karlsson osallistui perjantaina 27.1. Finlands Svenska Lärarförbund ja YLE:n yhteiseen paneeliin Educa-messuilla.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...