Siirry pääsisältöön

Millaisia leikki- ja liikuntapaikkoja?

Tutkimusten mukaan vain murto-osa lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi edes oman terveytensä ylläpitämiseksi. Lasten liikalihavuus on tikittävä aikapommi. Viimeisimpien tietojen mukaan alle teini-ikäisistä tytöistä noin 14 prosenttia ja pojista 23 prosenttia on ylipainoisia. Liikkumista ei saa jättää pelkkien ohjattujen liikuntatuntien ja -harrastusten vastuulle, vaan arkiympäristö tulee suunnitella niin, että se kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan.

Porvoossa on lähes 50 leikkipuistoa ja reilu 70 ulkoliikuntapaikkaa. Osa puistoista ja liikuntapaikoista on huonossa kunnossa ja parannustarve on olemassa. Samaan aikaan uusiin kokonaisuuksiin investoidaan suuria summia. Kokonaiskuva puuttuu. Kaupunkiin tarvitaan pitkäjänteinen suunnitelma, jonka perusteella olemassa olevia leikki- ja ulkoliikuntapaikkoja yhdistetään ja korjataan sekä tarvittavia uusia kokonaisuuksia rakennetaan. Uusissa kohteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota esteettömyyteen.

Kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesityksessä varataan yli 2 miljoonaa euroa koulujen pihojen ja niiden yhteydessä olevien lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen. Paljon keskustelua herättäneet kuntoportaat siirtyvät esityksen mukaan vuodelle 2021. On selvää, että kouluilla tulee olla hyvät ja liikkumiseen kannustavat pihat, mutta 400 000 - 800 000 euron kustannus per piha (esimerkiksi Huhtisen koulu, Lyceiparkens skola, Kvarnbackens skola) on aika iso paukku maksettavaksi. Varsinkin kun Vantaalla ja Sipoossa on onnistuttu saamaan hyviä pihakokonaisuuksia pienemmällä summalla (50 000 - 100 000 euroa). Samanlaisissa summissa, kuin missä Porvoo näyttää liikkuvan, on oltu Hämeenlinnassa 16 000m2 lähiliikuntapaikan (noin 900 000 euroa) ja Sipoossa 1500m2 monipuolisen lähiliikuntapaikan (noin 450 000 euroa) rakentamisessa.

Kuntoportaiden kustannus nousi myös taivaisiin. Niiden rakentamiseen on nyt varattu 240 000 euroa, jonka lisäksi vielä 20 000 euroa taiteeseen. Sipoossa on viime vuonna toteutettu puiset kuntoportaat noin 100 000 eurolla. Kuntoportaat olisivat ehdottomasti tervetulleet Porvooseen jo ensi vuonna. Jostain syystä ne muuttuivat matkan varrella kunto- ja kulttuuriportaiksi ja pian alettiin puhumaan, että niiden avulla voidaan houkutella turisteja kaupunkiin. Minusta ensisijaista olisi saada porvoolaisille kuntoportaat, joissa asukkaat voivat liikkua.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 30.10. Itäväylässä.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...