Kokoomuksen Vestman jakaa virheellisiä väittämiä Rinteen hallituksen talouspolitiikasta (UM 6.10.). Ei ole yllättävää, että Kokoomuksen edustaja on närkästynyt siitä, että maassamme on hallitus, joka vähentää eriarvoisuutta, panostaa koulutukseen ja vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen. Vielä on tuoreessa muistissa Kokoomuksen harjoittama leikkaus- ja kurjistamispolitiikka viime kaudella, jolloin vähävaraisimmilta otettiin ja parhaiten toimeentuleville annettiin.
Suunta on nyt muuttunut. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ja työpaikkaohjaajien lisäämiseen esitetään yli 80 miljoonaa. Palkkatukea lisätään ja sen käyttöä yksinkertaistetaan, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan, TE-toimistojen rahoitusta vahvistetaan ja yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Lisäksi käynnistetään pienten ja keskisuurten yritysten kasvun kiihdyttämisohjelma, jonka tavoitteena on tukea pk-yrityksiä erityisesti Etelä-Suomessa. Matkailuun osoitetaan lisärahoitusta.
Hallituksen finanssipolitiikan viritys on elvyttävää, joka on tähän suhdannetilanteeseen juuri oikeaa. Leikkaaminen hidastaisi kasvua entisestään, mikä ei olisi viisasta politiikkaa. Menolisäysten rahoitus ei nojaa pelkästään työllisyystavoitteen saavuttamiseen, vaikka se on luonnollisesti yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Hallitusohjelman noin 1,2 miljardin euron uusien menojen kokonaisuudesta rahoitetaan 730 miljoonaa verotuloilla, 200 miljoonaa uudelleenkohdennuksin ja loput 300 miljoonaa (eli reilu 0,1 prosentti bruttokansantuotteesta) voidaan rahoittaa, jos työllisyys kasvaa tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi hallitus päätti budjettiriihessä toteuttaa tulevaisuusinvestointeja, joista osa (750 miljoonaa 1,35 miljardin kokonaisuudesta) tulee voimaan 2020.
Pieni- ja keskituloisten palkansaajien, eläkeläisten ja etuuksien saajien verotusta alennetaan. Se parantaa hieman kaikkein pienituloisimpien tilannetta. Edellisen hallituksen vaatimuksesta (tai jopa uhkailun tuloksena) tehtiin työmarkkinajärjestöjen kesken kilpailukykysopimus, jonka johdosta sosiaalivakuutusmaksut nousevat. Tämä vaikuttaa palkansaajien käteen jääviin tuloihin, mutta se ei ole nykyisen hallituksen tekosia. Ahkeriin julkisen sektorin työntekijöihin kohdistetut lomarahaleikkaukset eivät enää jatku.
Vestamanin kirjoituksesta paistaa läpi Kokoomuksen kovat arvot: ahkerina työntekijöinä näytetään pitävän vain niitä ihmisiä, jotka pystyvät elättämään itsensä ja perheensä työllä ja yrittämisellä. Ymmärrystä ei näytä löytyvän prekaari työtä (pätkätyö, vuokratyö, freelance-työ, joustotyö, nollatuntisopimuslaiset, nyhtötyö) tekeville tai työttömille työnhakijoille, jotka yrityksistä huolimatta eivät ole saaneet palkkatyötä. Suunnilleen joka kolmas suomalainen tekee muuta kuin kokoaikaista ja vakituista palkkatyötä. PAMin selvityksen mukaan yhteiskunta käytti vuonna 2017 arviolta 500 miljoonaa euroa kompensoimaan elämiseen riittämättömiä ansiotuloja. Vähävaraisten tai epämääräisten tulojen varassa elävien tilanne heikkeni viime kaudella. Nyt tähän tulee muutos - tuloeroja kavennetaan ja ihmisten osaamiseen ja hyvinvointiin panostetaan.
Anette Karlsson
Suunta on nyt muuttunut. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ja työpaikkaohjaajien lisäämiseen esitetään yli 80 miljoonaa. Palkkatukea lisätään ja sen käyttöä yksinkertaistetaan, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan, TE-toimistojen rahoitusta vahvistetaan ja yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Lisäksi käynnistetään pienten ja keskisuurten yritysten kasvun kiihdyttämisohjelma, jonka tavoitteena on tukea pk-yrityksiä erityisesti Etelä-Suomessa. Matkailuun osoitetaan lisärahoitusta.
Hallituksen finanssipolitiikan viritys on elvyttävää, joka on tähän suhdannetilanteeseen juuri oikeaa. Leikkaaminen hidastaisi kasvua entisestään, mikä ei olisi viisasta politiikkaa. Menolisäysten rahoitus ei nojaa pelkästään työllisyystavoitteen saavuttamiseen, vaikka se on luonnollisesti yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Hallitusohjelman noin 1,2 miljardin euron uusien menojen kokonaisuudesta rahoitetaan 730 miljoonaa verotuloilla, 200 miljoonaa uudelleenkohdennuksin ja loput 300 miljoonaa (eli reilu 0,1 prosentti bruttokansantuotteesta) voidaan rahoittaa, jos työllisyys kasvaa tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi hallitus päätti budjettiriihessä toteuttaa tulevaisuusinvestointeja, joista osa (750 miljoonaa 1,35 miljardin kokonaisuudesta) tulee voimaan 2020.
Pieni- ja keskituloisten palkansaajien, eläkeläisten ja etuuksien saajien verotusta alennetaan. Se parantaa hieman kaikkein pienituloisimpien tilannetta. Edellisen hallituksen vaatimuksesta (tai jopa uhkailun tuloksena) tehtiin työmarkkinajärjestöjen kesken kilpailukykysopimus, jonka johdosta sosiaalivakuutusmaksut nousevat. Tämä vaikuttaa palkansaajien käteen jääviin tuloihin, mutta se ei ole nykyisen hallituksen tekosia. Ahkeriin julkisen sektorin työntekijöihin kohdistetut lomarahaleikkaukset eivät enää jatku.
Vestamanin kirjoituksesta paistaa läpi Kokoomuksen kovat arvot: ahkerina työntekijöinä näytetään pitävän vain niitä ihmisiä, jotka pystyvät elättämään itsensä ja perheensä työllä ja yrittämisellä. Ymmärrystä ei näytä löytyvän prekaari työtä (pätkätyö, vuokratyö, freelance-työ, joustotyö, nollatuntisopimuslaiset, nyhtötyö) tekeville tai työttömille työnhakijoille, jotka yrityksistä huolimatta eivät ole saaneet palkkatyötä. Suunnilleen joka kolmas suomalainen tekee muuta kuin kokoaikaista ja vakituista palkkatyötä. PAMin selvityksen mukaan yhteiskunta käytti vuonna 2017 arviolta 500 miljoonaa euroa kompensoimaan elämiseen riittämättömiä ansiotuloja. Vähävaraisten tai epämääräisten tulojen varassa elävien tilanne heikkeni viime kaudella. Nyt tähän tulee muutos - tuloeroja kavennetaan ja ihmisten osaamiseen ja hyvinvointiin panostetaan.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 9.10. Uusimaassa.
