Terveiset kaupunginhallituksen kokouksesta 21.10.2019

Kaupunginhallitus keskusteli maanantaina kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä. Talousarvion käsittely jatkuu marraskuun 13. päivään saakka, jolloin valtuusto käsittelee ja hyväksyy talousarvion tulevalle vuodelle.

Kirjoitin tänne aiemmin talousarvion sisällöstä, mutta tässä vielä muutamia huomioita investointeihin liittyen.

Jokilaakson koulu (Kerkkoossa)

Talousarvioesityksessä lukee, että “Mikäli uusi koulurakennus päätetään vuokrata, on investointitarve 3 miljoona pienempi.” Näin on, mutta kokonaiskustannus tulisi olemaan suurempi, sillä käyttökustannukset nousevat. Kokonaiskustannus 15 vuoden jälkeen, jos rakennus lunastetaan olisi yhteensä noin 4 545 000 euroa. Toivoisin, että jatkossa kaikki asiat kirjoitettaisiin selkeästi esille, ettei väärinkäsityksiä syntyisi. Meidän päättäjien tulee vielä ottaa kantaa siihen vuokrataanko rakennus vai ostetaanko se heti omaksi. Tähän ei oteta kantaa talousarvion käsittelyssä, mutta kokonaiskustannus on hyvä olla tiedossa molempien vaihtoehtojen suhteen.

Itäisen alueen koulut (Ilolan koulu ja Sannäs skola)

Talousarviossa nostetaan esille Epoon tilanne: “Itäisten alueiden sivistyspalveluista tehtävällä ratkaisulla on vaikutusta myös Epoon kouluun. Epoon koulussa on tehty kuntotutkimus, jossa on todettu rakenteellisia ongelmia. Rakennukseen on mahdollista tehdä peruskorjaus mutta koulun toiminnan laajuutta ja tarpeellisuutta tulee tarkastella ennen päätöstä investoinneista.”

Kaupunginjohtajan esityksessä on varattu 600 000 euroa vuoden 2021 taloussuunnitelmaan, eli ensi vuodelle ei ole rahoja varattuna itäiselle alueelle. Tästä tullaan varmasti vielä keskustelemaan, sillä ratkaisuja pitäisi saada mahdollisimman pian. Se olisi sekä opettajien että perheiden kannalta hyvä asia. Kirjoitimme aiemmin yhdessä Markus Hammarströmin, Juha Jokisen ja Mikael Hiltusen kanssa itäisen alueen kouluista. Silloin perustelimme uuden sivistyskeskuksen sijoittamista Sannaisiin, koska se olisi strategisesti järkevää, koska se sijaitsee alueen keskellä. Nostimme esille tulevaisuuden tarpeet tässä yhteydessä. Alkusyksystä asia ei edennyt, virkamiesten esitys ei saanut ennemmistön kannatusta lautakunnassa, eikä kaupunginjohtajalle riittänyt tehdyt selvitykset. Nyt prosessi jatkuu ja pian kaupunginhallitus käsittelee asiaa kaupunginjohtajan valmistelun pohjalta.
Tiedämme, että Kevätkummun koulu ja Vårberga skola on ihan täynnä. Kanteletaloon ei mahdu oppilaita kylistä. Porvoossa on näyttänyt olevan tapana rakentaa liian pientä, koska on haluttu säästää. Samaa ongelmaa on havaittavissa päiväkoti Helmen kohdalla. Neliöt ratkaisevat ja lapset laitetaan kuin sillit purkkiin. Se ei voi jatkua ja siksi meidän ei tule puhua siitä, että neliöitä on tässä kaupungissa liikaa. Niitä on ehkä jossain hieman enemmän kuin olisi tarvetta, mutta siitä ei ole iloa, jos ne ovat täysin väärässä paikassa. Itäisen alueen sivistyskeskus tarvitaan ehdottomasti ja siksi tästä tulisi keskustella myös talousarvion yhteydessä. Olin pettynyt siihen, ettei se ollut mahdollista kaupunginjohtajan lisäselvityspyyntöjen takia. No nyt ainakin voimme keskustella Epoon tulevaisuudessa samassa yhteydessä, mikä saattaa olla kokonaisuuden kannalta hyvä asia. Oppilasmäärä on Epoossa laskenut huolestuttavan paljon ja olen sitä mieltä, että liian pienen yksikön ylläpitäminen ei ole pedagogisesti järkevää. En sano, että olisimme vielä siinä pisteessä Epoossa, mutta aika lähellä ollaan, valitettavasti.

Koulujen pihat ja lähiliikunta-alueet

Keskustelimme maanantaina myös koulujen pihoista ja niiden kustannuksista. Pari hallituskolleegaa ottikin asiaan jo kantaa tänään paikallislehdessä. Olen ollut yhteydessä naapurikuntiin ja saanut osalta jo vastauksia kustannuksiin liittyen. Esimerkiksi Vantaalta kerrottiin, että siellä on saatu noin 50 000 - 70 000 eurolla kunnolla rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja laitteilla. Myös Sipoossa arvioidaan, että leikkipaikka maksaisi noin 100 000 euroa. Askolassa myös 100 000 euroa riitti pihan rakentamiseen, lähiliikuntapaikan rakentaminen sen yhteyteen olisi vaatinut lisärahoitusta. Loviisa ja Kerava eivät ole vielä toimittaneet vastauksiaan minulle, eivätkä eilen osanneet puhelimessa suoraan vastata kysymykseen. Keravalla selvitetään luonnonmukaisen koulupihan rakentamista ja se oli mielestäni mielenkiintoista. Koulujen pihat ja leikkipuistot alkavat näyttää asfalttiviidakoilta, vaikka lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta luonnon säilyttäminen ja tuominen pihoille ja leikkipaikoille on hyvä asia. Hämeenlinnassa on esimerkiksi koulu, jonka pihalle on rakennettu esterata kierrätysmateriaaleista (renkaita jne) sekä evoluutiorata, johon tuodaan säännöllisesti uutta maa-ainesta. Näillä pihoilla lapset saavat temmeltää hiekassa ja rakentaa kasoja, kaivaa ja siirrellä materiaaleja. Minusta se kuulostaa todella hyvältä ja toivoisin, että meillä pohdittaisiin myös tällaisia vaihtoehtoja.
Hämeenlinnassa ja Sipoossa, kuten myös Vantaalla on luonnollisesti isompiakin kokonaisuuksia, joiden kustannukset ovat olleet suuremmat. Esimerkiksi Hämeenlinnassa 16 000m2 lähiliikuntapaikan (noin 900 000 euroa) ja Sipoossa 1500m2 monipuolisen lähiliikuntapaikan (noin 450 000 euroa) rakentamisessa. Hämeenlinnan kokonaisuudesta on olemassa video, jossa pääsee katsomaan millainen piha kyseessä: https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit-ja-rakentaminen/kaupungin-omat-talonrakennushankkeet/valmistuneet-talonrakennushankkeet/jukolan-koulun-pihatyot/

Porvoossa talousarviossa Huhtisten koulun ja päiväkodin pihaan on varattu 800 000 euroa. Jos kaupunginjohtaja esittää, että sinne tulee esimerkiksi tekonurmikenttä, padel-kenttä, koripallokenttä, skeittialue, Street workout –alue, Parkour -alue sekä monia leikkiä ja välituntitoimintaa tukevia toimintoja, on ymmärrettävää, että rahaa pitää varata se vajaa miljoona. Mutta jos kyseessä ei ole näin laaja lähiliikuntapaikkakokonaisuus, mitä ymmärtääkseni se ei tule olemaan, riittänee kohtuullisempi summa. Näin rahaa jäisi myös muidenkin koulujen pihojen kunnostamiseen.

Sen sijaan AE/VE lähiliikuntapaikkakokonaisuus, jolle on varattu 475 000 euroa on varmasti perusteltu, sillä alueelle on mahdollista toteuttaa myös esteetön leikkipuisto. Esimerkiksi Sipoossa suurempi koulu- ja lähiliikuntakokonaisuus Nikkilän Sydämen (yli 1000 oppilasta) yhteyteen maksaa saman verran.

Kuntoportaat vai kulttuuri- ja kuntoportaat?

Kokonniemeen suunnitellut kuntoportaat ovat herättäneet paljon keskustelua. Viime marraskuussa valtuusto varasi vuodelle 2019 niiden rakentamiseen 80 000 euroa. Toiveena oli, että ne olisi sillä rahalla toteutettu tänä vuonna. Toisin kävi. Suunnitelma paisui kuin pullataikina ja nyt kaupunginjohtaja esittää, että hanke siirtyy vuodelle 2021 summalla 240 000 euroa portaisiin ja vielä lisäksi 20 000 euroa niiden taiteeseen. Onhan kokonaisuus upea ja osa jopa puhuu siitä, että tällä saadaan nyt turisteja kaupunkiin. Mutta minusta olisi ollut kiva saada portaat, siis meille porvoolaisille. Ja uskon, että sama toive oli muilla valtuutetuilla, ainakin julkisesti asian esille tuoneilla Lankialla ja Uskilla.

Sipoossa valmistui viime vuonna kuntoportaat ja niiden kustannus oli noin 100 000 euro. Portaat ovat puiset ja ne on rakennettu kuntalaisten tarpeeseen. Lappeenrannassa on myös kuntoportaat, puiset nekin, ja ne saatiin 40 000 eurolla. Lappeenrannassa valaistus tulee vielä ensi vuonna, joten siitä varmaan tulee pientä lisäkustannusta. Mutta miksi meillä Porvoossa ei voi asia edetä näin. Ymmärrän, että turistit ovat tärkeitä, mutta kyllä asukkaat ovat myös tärkeitä. Joskus olisi hyvä, jos näitä rakennettaisiin kohtuudella ja kuntalaisten tarpeeseen. Sama koskee koulujen pihoja ja leikkipaikkoja. Enemmän luontoa, puuta ja luonnonmukaista kauneutta. Sellaista minä kaipaan. Siksi varmaan Gammelbackan metsä onkin yksi minun suosikkikohteistani.

Kommentit