Siirry pääsisältöön

Isovanhemmat ovat tärkeitä

Eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita, joita tulisi arvostaa enemmän. He ylläpitävät Suomen kansantaloutta harrastamalla, matkustamalla ja hoitamalla lapsenlapsiaan. Isovanhempi, joka kuuntelee ja tukee elämän vaikeinakin aikoina on lapsenlapselle kullanarvoinen tukihenkilö - turvallinen aikuinen kenen puoleen voi kääntyä. Isovanhemman tärkein perintö lapsenlapselle on kiintymykseen ja tunteisiin perustuva tärkeä ihmissuhde. Isovanhempi on linkki nykyisyyden ja menneisyyden välillä. Hän kertoo lapsenlapselle muistoja menneiltä sukupolvilta ja auttaa lasta oppimaan enemmän maailmasta ja perheen suvusta. Lisäksi lapsi näkee mitä ikääntyminen tuo mukanaan - viisautta ja rauhallisuutta, mutta myös ihmisen haurastumista.

Lapselle on tärkeää kuulla eri ikäisten ihmisten puhetta, sillä pieni lapsi erottaa kielen sävyt ja tunnistaa, että isovanhempi puhuu eri tavalla kuin vanhempi. On tärkeää, että isovanhemmat lukevat satuja lapsenlapsilleen. Nykypäivänä yhä useampi kolmevuotias lapsi ei osaa puhua. Ammattilaisten mukaan yhtenä syynä on vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen vähentyminen. Lapsi pääsee harjoittelemaan puheen tuottamista aikaisempaa vähemmän, kun vanhemman läsnäolo lapsen elämässä on vähentynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan vuoksi. Lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, mutta samalla haluan nostaa esille isovanhempien roolin lapsen puhetaitojen parantajina. Keskusteluyhteys siirtää kieltä sukupolvien ja vuosikymmenien yli.

Kaikki perheet ovat erilaisia, kuten myös isovanhemmat. Aina ei synny tiiviitä suhteita ja joskus voi olla lapsen kannalta parempi, ettei hänen elämässään ole epävakautta lisääviä henkilöitä. Siksi on tärkeää, että vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lastensa kasvattamisesta ja siitä millaiset vuorovaikutussuhteet ovat lapselle hyväksi. Tästä huolimatta lapsenlapsen ja isovanhemman suhden on yleisesti ottaen yksi kaikkein mahtavimmista yhteyksistä, joita ihmisellä voi olla. Siksi on tärkeää, että sitä ei riistetä lapselta ilman todella painavaa ja perusteltua syytä. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Uudistuksella täsmennetään huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Suurin käytännön muutos tulee mielestäni olemaan se, että lapsen oikeus isovanhempiin vahvistuu. Tänään vietetään valtakunnallista isovanhempien päivää, hyvää isovanhempien päivää kaikille isovanhemmille!

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 19.10.2019 Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...