Siirry pääsisältöön

Hyvinvointivaltio tarvitsee puolustajan

Uhkailu, riitely ja oman edun tavoittelu on noussut uusiin ulottuvuuksiin. Hallituksen pakkopaketit, vähävaraisten kurittaminen ja viimeisimpänä sote-soppa ovat osoitus siitä, että demokratia ja päätöksenteko on rikki. On hyvä muistaa, että sosiaali- ja terveysuudistus loi haasteita myös viimekauden parlamentaariselle ryhmälle, jossa kaikki eduskuntapuolueet olivat mukana, mutta mikään ei vedä vertoja kolmen ässän ”sullemulle”-ryhmälle.
Sosiaali- ja terveysuudistus ajoi hallituksen kriisiin. Hallituksen kaatuminen ei ollut kaukana – oppositiopuolueista Rkp:n ja Kd:n arvailtiin nousevan Sipilän uuteen hallitukseen, mikäli Stubb olisi lähtenyt kävelemään. Yömyöhään kolme ässää löysivät sote-sovun: Keskusta sai maakuntahallinnot, Kokoomus sai “raha seuraa varakkaita” -järjestelmän ja Perussuomalaiset ministerit saivat jatkaa Audin-kyydissä istumista. Kaikki ovat siis voittajia. Vai ovatko?
Vuonna 2010, porvarihallituksen toimesta, naapurimaassamme Ruotsissa otettiin käyttöön niin sanottu “raha seuraa potilasta” -malli. Järjestelmä on muutamassa vuodessa osoittautunut monin tavoin ongelmalliseksi ja eriarvoisuus on lisääntynyt Ruotsissa. Asiakaslähtöisyys kasvoi ja jonot hieman lyhenivät – varakkaiden ja hyvinvoivien näkökulmasta. Vähävaraisten ja sairaiden palvelut puolestaan heikkenivät – palvelut hävisivät alueelta, byrokratian kanssa ilmeni ongelmia ja avun saanti vaikeutui.
”Raha seuraa potilasta” -malliin siirtyminen muuttaa myös yksityisen terveydenhuollon asemaa merkittävästi. Tällä hetkellä yksityinen täydentää julkista palvelua, tulevaisuudessa se on vähintäänkin julkisen palvelun rinnalla. Suuret ylikansalliset yritykset hyppivät onnesta ja veroparatiiseissa aurinko paistaa. Iso osa julkisesta rahasta kulkeutuu siis tulevaisuudessa vaativien ja osaavien asiakkaiden mukana yksityisille hoivayrittäjille. Siitä riippumatta, kuinka tarpeellinen hoito loppupeleissä on.
Terveydenhoidon eriarvoisuus on Suomessa tunnettu tosiasia – vähävaraisten ja työttömien on jo nyt vaikeampi saada terveydenhuollon palveluja kuin varakkaiden ja työssäkäyvien. Miksi siis otamme naapurimaan mallin käyttöön, joka todistetusti kasvattaa sosioekonomisia terveyseroja entisestään? Tässä ollaan tekemässä historiallista muutosta, kaikkien kansalaisten saavutettavissa olevat julkiset palvelut ollaan korvaamassa yksityisillä voittoa tavoittelevilla yrityksillä.
Maassamme tapahtuu määrätietoinen ja ideologinen hyvinvointivaltion murentaminen. Ennen vaaleja ainoastaan Kokoomus kannatti yksityistämistä ja sopimusyhteiskunnan murentamista. Ennen vaaleja kukaan ei halunnut kurittaa ikäihmisiä ja lapsiperheitä. Suomalaiset eivät antaneet Keskustalle, Kokoomukselle ja Perussuomalaisille mandaattia rikkoa sopimusyhteiskuntamme ja yksityistää terveydenhuoltomme tai oikeutta kurittaa lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Suomalainen hyvinvointivaltio ja sen kansalaiset tarvitsevat puolustajan – nyt ja tulevaisuudessa.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 10.11.2015 Uusimaassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...