Siirry pääsisältöön

Lukutaito on ihmisoikeus

Tänään 8. syyskuuta vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Päivä muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa yhteiskunnassamme. Lukutaito on yksi merkittävimmistä kansalaistaidoista ja lukemaan oppiminen on jokaisen oikeus. Lukutaidolla on suuri merkitys esimerkiksi demokratian, terveyden ja tasa-arvon edistämisessä.

Viime vuosina tutkimukset ovat huolestuttavasti tuoneet esille sen, että nuorten lukutaito on heikentynyt. Tällä hetkellä Suomessa alle 25-vuotiaiden nuorten ja erityisesti poikien lukutaito on heikompi, kuin vuosikymmen sitten. Lasten oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun ajan. Syitä tällaiselle kehitykselle on monia. Keskittymiskyky on heikentynyt digitaalisten laitteiden ja tietotulvan maailmassa. Kaivatko puhelimen taskustasi, jos joudut odottamaan hissiä minuutin? Todennäköisesti, sillä nykyihminen ei kestä hetkeäkään tylsyyttä.

Liiat ärsykkeet vievät kyvyn keskittyä, ja se näkyy koululuokissa. Lapset, jotka viettävät runsaasti aikaa television, tietokoneen ja pelikonsoleiden ääressä, menestyvät heikommin koulussa kuin lapset, joille kertyy ruutuaikaa alle kaksi tuntia päivässä. Runsaan ruutuajan yhteyttä heikkoon koulumenestykseen voi selittää se, että television, tietokoneen ja pelikonsolin ääressä vietetty aika on pois esimerkiksi kotitehtävien tekemiseen, lukemiseen ja nukkumiseen käytetystä ajasta.

Sammuta televisio, puhelin ja muut laitteet. Ota hyllystä kirja tai käy kirjastossa. Ottakaa hetki yhdessä koko perheen kanssa ja lukekaa – yhdessä tai yksin. Innostetaan lapsia ja nuoria lukemaan näyttämällä positiivista esimerkkiä. Osallistutaan koko Suomen yhteiseen lukutuntiin tänään 8.9. klo 19.00. Parhaat lukuvinkit voi jakaa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #ReadHour. 

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 8.9.2021 Itäväylässä.





Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...