Siirry pääsisältöön

Itä-Uudellemaalle muistikylä

Ystäväpariskunta vietti jokin aika sitten kultahäitä, eli sitä, että ovat olleet naimisissa 50 vuotta. Teimme mieheni kanssa ajatusmatkan tulevaan - miltä elämämme näyttää 80-vuotiaina. Toivoimme, että voisimme olla yhtä aktiivisia ja onnellisia kuin ystäväpariskunta. Haaveemme ei ole mahdoton, sillä yhteiskuntamme sosiaali- ja terveyspalvelut paranevat jatkuvasti. Tämän myötä elinikämme on pidentynyt. Yhä useampi suomalainen elää pidempään ja usein vielä omassa kodissaan. Valitettavasti jokainen ei ole niin onnekas. Sairaudet ja korkea ikä tuo mukanaan toimintakyvyn heikkenemistä ja joskus myös muistisairauden.

Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja vuosittain meillä sairastuu noin 14 500 henkilöä muistisairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kolme läheistä ihmistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti jo lähes miljoonaa suomalaista. Vanhuspalvelujärjestelmän ensisijainen tukimuoto on kotihoito. Muistisairauden edetessä tarvitaan kuitenkin ympärivuorokautista hoitoa. Noin kolmella neljästä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaasta on muistisairaus. 

Sanna Marinin hallitusohjelmassa kirjataan, että muistisairauksien ennaltaehkäisy on nostettava muiden kansansairauksien rinnalle. Muistiystävällisessä Suomessa muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä voivat elää arvokasta elämää, eikä heitä jätetä ilman tukea. Muistikylä on tulevaisuuden hoitomuoto, joka on rantautunut myös Suomeen. Tampereelta löytyy muistisairaiden kylä Käräjätörmältä ja Helsingissä muistikylän rakennustyöt alkavat tänä vuonna. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä Itä-Uudellemaalle perustetaan uusi hyvinvointialue. Siksi olisi järkevää rakentaa muistikylä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Meidän tulee elää ajassa ja se tarkoittaa inhimillisten hoito- ja asumismuotojen tarjoamista niitä tarvitseville.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 24.3.2021 Itäväylässä.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Lapsiperheitä, ikäihmisiä ja invalideja ei tule lukita neljän seinän sisään!

Me pääkaupunkiseudulla asuvat olemme tottuneet liikkumaan joukkoliikenteessä. HSL:n matkakortti on edullinen ja kätevä, ulkopaikkakuntalaisen arvolippu sen sijaan on kallis. Iloitsen siitä, että pyörätuolilla liikkuva saa matkustaa maksutta vantaalaisissa busseissa, sekä saa alennuksen muissa HSL:n kulkuneuvoissa. Sokealla ja lastenvaunuja kuljettavalla on oikeus matkustaa maksutta koko HSL-alueella. HSL:n hallitus päättää erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa liputta vuoden 2015 aikana. Hallitus on kokouksessaan 10.2.2015 päättänyt lähettää HSL:n työryhmän esityksen lausuntokierrokselle. Kuntien tulee lausua asiasta 30.4.2015 mennessä. Esityksessä esitetään, että lastenvaunujen kanssa matkustavalla ja pyörätuolilla liikkuvalla olisi jatkossa oikeus matkustaa liputta vain niissä busseissa, joissa lipun leimaaminen on mahdollista vain edestä. Muissa liikennevälineissä lastenvaunuja kuljettavalta ja pyörätuolilla liikkuvalta vaaditaan lippu. Sokeille ei en...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...