Työelämä on muuttunut. Yhden työnantajan palveluksessa koko työuransa työskennellyt henkilö on nykyään harvinaisuus. Minun sukupolveni, 1980-luvulla syntyneet, emme tule olemaan saman työnantajan palveluksessa eläkeikään asti. Äitini sukupolvesta noin puolet ovat voineet työskennellä koulun penkiltä eläkeikään saakka saman työnantajan palveluksessa. Äitini on työskennellyt useassa eri työpaikassa, kun isä on työskennellyt samalla työpaikalla yli 30 vuotta.
Minä olen työskennellyt liikennemyymälätyöntekijänä, osa-aikaisena asiantuntijana sekä sairauslomasijaisena päiväkodissa. Tämä lisäksi olen kokenut työttömyysjaksoja sekä osallistunut työvoimatoimiston vaatimaan työharjoitteluun. Nuoresta iästä huolimatta olen alanvaihtaja, siirryin media-alalta sosiaalialalle. Nuoren sukupolven työelämä on sirpaleinen, monipuolinen ja joustava. Sosiaaliturvan ja yhteiskunnan turvaverkon on vastattava uuden sukupolven tarpeisiin.
Nopeasti muuttuvat työmarkkinat aiheuttavat palkansaajille ei-toivottuja työttömyysjaksoja, sekä tarpeen kouluttautua joustavasti uudelleen. Nykyään 65 prosenttia työvoimasta työskentelee palvelualoilla ja uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti pk-yrityksiin. Tehtaita suljetaan ja satoja ihmisiä irtisanotaan – Suomi on myllerryksessä. Töitä ei ole. Sadattuhannet ihmiset ovat työnhakijoina ja työttömien määrä kasvaa kymmenillä tuhansilla vuosittain.
Työtön saa hyvällä tuurilla nopeasti uuden työpaikan, opiskelupaikan tai mahdollisuuden perustaa oma yritys. Osa joutuu muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Myös minä olen muuttanut työn perässä toiselle paikkakunnalle. Nuorelle vuokralla asuvalle paikkakunnan vaihto on helpompaa kuin keski-ikäiselle omakotitalon omistajalle. Useat ihmiset, iästä ja koulutustaustasta riippumatta, tulevat elämänsä aikana kohtaamaan työttömyysjaksoja sekä osa-aikatyön ja pätkätyön arkea.
Nyt hallitus ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) on ilmaissut halunsa leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa, pidentää koeaikaa ja helpottaa määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista. Yksikään näistä toimista ei tue ihmisten työllistymistä, vaan kaavaillut toimet lisäävät työelämän epävakautta ja palkkaköyhyyttä. Tämän lisäksi hallitus on päättänyt leikata sunnuntailisiä, puolittaa ylityökorvaukset ja ottaa käyttöön sairaussakko.
Tätä nykyä ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa ja enintään 500 päivältä. Ansiosidonnainen etuus on erityisen tärkeä työttömäksi jäävän arjen kannalta: Ei ole kenenkään etu, että vaikkapa perheen on luovuttava omakotitalostaan tai muutoin madallettava merkittävästi elintasoaan vain muutamia kuukausia kestävän työttömyysjakson takia. Toivon, että hallitus lopettaa työntekijöiden kurittamisen ja keskittyy siihen miten Suomeen luodaan uutta työtä ja kasvua, miten ihmisten ostovoimasta pidetään kiinni ja miten sosiaaliturvaverkko saadaan vastaamaan nykyajan tarpeita.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 16.9.2015 Itäväylässä.