Siirry pääsisältöön

Framsteg med digitalisering

Många skolor jobbar redan nu med datorer i stor utsträckning. Ny forskning visar att elever som är datatekniskt kunniga presterar bättre i de nationella proven. Men det gäller endast om lärarna också får rätt utbildning. Vanda är den första, av stora städer, som faktiskt satsar resurser på skolornas digitalisering. Digitaliseringsreformen i Vanda är anslående också i internationella jämförelser. I praktiken har alla elever, från förskolan till gymnasiet, en egen pekplatta i skolan.
I grannkommunerna Esbo och Helsingfors har eleverna möjlighet att ha sina egna pekplattor med i skolan. Därtill har eleverna möjlighet att arbeta på skolans datorer. Alla familjer har inte möjligheter att köpa dyra pekplattor. Därför har man i Vanda velat försäkra att alla elever har likvärdiga möjligheter att använda nya digitala läromaterial i skolan genom att erbjuda alla elever pekplattor.
Regeringen vill också utveckla skolorna genom att modernisera lärandemiljöerna och digitalisera läromaterialet. Finland är redan nu ett av de ledande länderna då det gäller modernt lärande. Vi måste fortsätta på denna väg. Sätten att lära elever samt lärandemiljöerna inom den grundläggande utbildningen bör moderniseras så att de kan svara på kommande utmaningar. I dagens läge behöver man datakunskaper inom alla branscher.
Att förnya skolan genom digitalisering betyder inte besparing, utan det betyder en äkta vilja att förbättra elevernas möjlighet att klara sig i den moderna, digitala världen. Digitaliseringsreformen kostade 3,5 miljoner euro. Dessa satsningar på elevernas moderna inlärning kommer att betala sig tillbaka mångfalt. Vi hoppas att fler kommuner kommer att ta modell av Vanda.
Anette Karlsson (sd.)
Utbildningsnämnden i Vanda
Fredrik Wickholm (sd.)
Svenska Kommittén i Vanda
Texten är publicerad i Vanda Nytt 2015.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...