Suomessa on vakava tasa-arvo-ongelma

Hallituksen politiikka, median toiminta, oikeuslaitoksen päätökset ja naisten palkkataso todistavat, että yhteiskunnassamme naiseus on toiseutta. Hallitusohjelmassa ei mainita tasa-arvo-ohjelmaa ja hallitus kehtaa väittää, että tasa-arvo on jo saavutettu. Helsingin Sanomat kirjoitti Helsinki Pride-kulkueeseen liittyvässä uutisessa (27.6.) seuraavasti: “Presidentti Tarja Halonen kiiti miehensä Pentti Arajärven perässä Kaivopuistossa etsien sopivaa levähdyspaikkaa”. Oikeuslaitos on useammassa raiskaustapauksessa alentanut tuomioita kyseenalaisin perustein, kuten “tilanne ei ollut nöyryyttävä” ja “tilanteessa ei käytetty erityistä väkivaltaa”. SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm totesi (17.2.), että Sloveniassa naisen euro on 90 senttiä, kun Suomessa se on vain 80 senttiä.
Naiset kohtaavat enemmän väkivaltaa ja miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa. Yhteiskunnassamme on enemmän korkeakoulutettuja naisia ja johtotehtävissä työskentelee useimmiten mies.
Tasa-arvo-ongelma ulottuu syvälle yhteiskuntamme rakenteisiin. Miksi koneiden kanssa tehtyä työtä arvostetaan (korkeampi palkka) enemmän kuin ihmisten parissa tehtyä työtä? Lasten ja ikäihmisten hoiva on käytännössä yhä naisen tehtävä, siitä huolimatta, että mies on yhtä kykenevä huolehtimaan lähimmäisestään. Olen iloinen, että ystäväpiirissäni on miehiä, jotka ovat kotona hoitamassa lapsia tai toimivat omaishoitajina. Valitettavasti uskon, että tuntemani miehet ovat enemmän poikkeus kuin sääntö.
Vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen, koulutuksen segregaation vähentäminen ja omaishoitajien tilanteen parantaminen ovat keinoja, joilla yhteiskunnastamme saadaan tasa-arvoisempi.
Feminismiä tarvitaan
Naisia, nuoria ja maahanmuuttajia syrjitään mm. työmarkkinoilla – ei kutsuta työhaastatteluun, ketjutetaan määräaikaisia työsopimuksia ja maksetaan matalaa palkkaa. Me demarit emme hyväksy syrjintää! Tämä näkyy SDP:n eduskuntaryhmän kokoonpanossa – eniten naiskansanedustajia, nuorin kansanedustaja ja ensimmäinen pakolaistaustainen kansanedustaja. Silti eduskuntaan valitaan useimmiten yli viisikymppinen mies. Tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttaminen vaatii meiltä määrätietoista epäkohtien esille tuomista sekä rohkeutta taistella vanhanaikaisia stereotyyppisiä normeja vastaan.
Suomesta löytyy useita “Hyvä veli-kerhoja”, mutta missä ovat “Hyvä sisko-kerhot”? Naisten ja miesten toimintakulttuurin eriytyminen alkaa lapsuudessa. Pojat pelaavat usein porukalla ja pyrkivät yhteiseen voittoon. Tytöt taas sulkeutuvat yhden läheisen ystävän seuraan unohtaen ulkomaailman. Uudenmaan Demarinaisten kesäretkellä (8.8.) todettiin, että tärkeintä on toistemme tukeminen ja kannustaminen, sillä yhteisvoimin voimme saavuttaa paljon!
Anette Karlsson, varapuheenjohtaja
Uudenmaan Demarinaiset
Kirjoitus on julkaistu 4/2015 Dooris-lehdessä.